FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−31.3.2024


PÖRSSITIEDOTE 25.4.2024 KLO 13.30 EET


FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−31.3.2024

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2024 ja vastaavalla jaksolla 2023, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

  • Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 99,99991 (100) prosenttia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 80 (76) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta.
  • Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitelmallisesti ja investoinnit olivat edellisvuotta korkeammat. Yhtiö arvioi seuraavan neljän vuoden bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa. Fingridin maksuvalmius pysyi vahvana.
  • Kantaverkkoon liitettiin uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 528 (481) MW. Tuulivoimaa tästä on 491 MW ja aurinkovoimaa 37 MW.
  • Tammi-maaliskuun liikevaihto oli merkittävästi edellisvuotta korkeampi. Tasepalvelun osuus yhtiön liikevaihdosta oli 59 (69) prosenttia. Kohonnut sähkön hinta ja toiminnan laajeneminen ovat nostaneet liiketoiminnan kustannuksia.
  • Kantaverkkomaksut jätettiin perimättä tammi- ja helmikuulta. Tätä sekä kulujen kasvua kompensoitiin yhtiön tuloksessa pullonkaulatuottojen kohdistuksella 182,3 (88,4) miljoonaa euroa. Tasepalvelumaksuja alennettiin 1.3.2024 alkaen.
  • Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 119,8 (70,9) miljoonaa euroa. Yhtiön sallittu tuotto on noussut kohonneen korkotason ja mittavan investointiohjelman myötä. Voitto ennen veroja oli 81,0 (-80,4) miljoonaa euroa.

Avainluvut

M€1−3/241−3/23muutos %1−12/23
Liikevaihto472,9355,333,11 193,2
Liiketulos*119,870,969,0186,1
Tulos ennen veroja *118,169,669,6186,0
Kauden tulos64,9-64,3201,01,2
Liiketoiminnan nettorahavirta36,773,2-49,9219,3
Kertyneet pullonkaulatuotot86,482,64,6317,0
Investoinnit, brutto77,056,935,3322,0
Korollinen nettovelka672,2300,1124,0535,2
* Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta

Toimitusjohtajan katsaus: Kireä pakkasjakso nosti keskusteluun kehittyvän sähköjärjestelmän tarpeet

”Vuosi 2024 alkoi kylmänä ja kireä pakkanen nosti sähkönkulutuksen talven 2023–2024 huippulukemiin. Sähkön tuntikeskiteho nousi 3.1.2024 korkeimmillaan 14 993 megawatin tasolle. Myös sähkön hinta nousi samalla viikolla korkeaksi, kun korkein tuntihinta kohosi 5.1.2024 lähes 1 900 euroon megawattitunnilta ja vuorokauden keskihinta oli 890 euroa. Vaihtelut sähköjärjestelmässä ja sähkön hinnassa olivat suuria. Haastavista olosuhteista huolimatta sähköä riitti, ja merkittävä sähkön kulutuksen jousto varmisti osaltaan sähkön riittävyyttä.

Pitkittynyt pakkasjakso nosti keskusteluun sähkön riittävyyden ja mahdolliset keinot sen varmistamiseksi. Sähkön kulutuksen nousun lisäksi sähköjärjestelmää haastoivat yksittäisten sähkön tuotantolaitosten käytettävyydessä olleet häiriöt. Fingrid toi esiin tarpeen käynnistää ripeästi tarkkarajaisen ja oikeasuhtaisen kapasiteettimekanismin tai muun sähkön riittävyyttä tukevan järjestelyn suunnittelun ja valmistelun.

Fingrid jatkoi viime vuonna julkaistun, kantaverkon mittavan investointiohjelman toteuttamista ja teki asiakastarpeisiin perustuvia uusia investointipäätöksiä tuotannon ja kulutuksen liityntöjen mahdollistamiseksi ja korkean käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Merkittävänä uutena investointina päätettiin muun muassa 210 kilometriä pitkän, 400 kilovoltin voimajohdon rakentamisesta Rovaniemeltä Vaalaan. Yhteys kasvattaa sähkön siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään.

Fingrid päivitti kantaverkon suunnittelussa käytettävät sähkön tuotanto- ja kulutusennusteet. Ennusteiden iso kuva on ennallaan ja varaudumme sekä tuotannon että kulutuksen merkittävään kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Fingridin sähkön tuottajilta ja sähköintensiiviseltä teollisuudelta saamat kantaverkon uudet liityntäkyselyt ovat edelleen jatkaneet kasvuaan. Pääosin sähköintensiivisen teollisuuden ja sähkölämmityshankkeita koskevia kyselyitä on yli 25 gigawattia ja tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden liityntäkyselyiden määrä puolestaan on noin 350 gigawattia. Lisäksi erilaisiin sähkövarastoihin liittyvien hankkeiden määrä on kasvanut nopeasti noin 8 gigawatin tasolle. Hankkeiden aikatauluihin ja toteutumiseen liittyy luonnollisesti epävarmuuksia.

Jatkuva panostus yrityskulttuuriin sai jälleen kiitosta, kun Fingrid saavutti toisen sijan Suomen innostavimmat työpaikat -listalla keskisuurten yritysten sarjassa. Tänä vuonna Fingridin koko henkilöstön tavoitteena on rakentaa entistäkin yhtenäisempää turvallisuuskulttuuria jokaisen tiimin ja yksikön työturvallisuuslupauksella.

Vuoden 2024 alussa muuttuneen yhtiön kohtuullisen tuoton valvontamallin julkistamisen jälkeen Fitch Ratings vahvisti Fingridin pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A+' ja muutti luokituksen tulevaisuuden näkymän vakaasta negatiiviseksi. S&P Global Ratings laski Fingridin pitkä- ja lyhytaikaiset luottoluokitukset tasolle 'A+/A-1' tasolta 'AA-/A-1+'. Luokitusten tulevaisuuden näkymät ovat vakaat. Mittavan investointiohjelman toteuttaminen vaatii tarpeita vastaavan rahoituksen. Fingridin vihreän rahoituksen kehys ja vihreä yritystodistusohjelma mahdollistavat yhtiön velkarahoituksen täysin vihreällä rahoituksella. Maaliskuussa yhtiön laski liikkeeseen 500 miljoonan euron suuruisen vihreän joukkovelkakirjalainan.”

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

  • Talven 2023–2024 sähkön kulutushuippu nähtiin tammikuun ensimmäisellä viikolla pitkään jatkuneessa pakkassäässä. Korkeimmillaan sähkön kulutus nousi 14 993 megawattituntiin 3.1.2024 tunnilla 19-20. Kotimainen sähkön tuotanto oli 12 112 MWh/h ja nettotuontia naapurimaista oli 2 881 MWh/h. Tuulivoimatuotannon uusi ennätyslukema kirjattiin 14.3.2024, jolloin tuulivoiman tuotanto Suomessa oli 6 076 MWh/h.
  • Keskimääräistä kylmemmän sään myötä sähkökulutus Suomessa nousi ja oli tammi-maaliskuussa 24,2 (22,3) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 20,1 (18,3) terawattituntia, mikä oli 80,4 (75,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 18,7 (16,1) terawattituntia, mikä oli 77,4 (72,3) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.  
  • Tasevastaavilta perittävä tuotannon ja kulutuksen volyymimaksu laski 1.3.2024 alkaen 1,5 eurosta 1,33 euroon megawattitunnilta. Maksua pystyttiin alentamaan, koska tasepalvelumaksuilla katettavat reservikustannukset ovat alentuneet. Muut tasepalvelun maksut pysyivät ennallaan.
  • Suomen ja Viron välinen toinen siirtoyhteys, EstLink 2, vikaantui 26.1.2024 ja sen korjaustyöt jatkuvat edelleen. EstLink 2 -yhteyden vikaantuminen ei ole aiheuttanut häiriötä sähköjärjestelmän toimintaan.
  • Yhtiö arvioi bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana mukaan lukien kuluva vuosi. Fingridillä oli toteutuksessa 72 sähköasemahanketta ja rakenteilla 560 kilometriä voimajohtoja. Investointisitoumukset olivat 751 miljoonaa euroa.
  • Yhtiön investoinneista valtaosa on asiakastarpeeseen perustuvia uusia investointeja. Alkuvuoden aikana yhtiö teki investointipäätöksiä uusien liityntöjen mahdollistamiseksi ja käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Muun muassa päätös uudesta 210 kilometriä pitkästä 400 kilovoltin Rovaniemi-Vaala voimajohtoyhteydestä ja siihen liittyvistä kahdesta sähköasemasta tulee valmistuessaan kasvattamaan pohjois-eteläsuuntaista sähkön siirtokapasiteettia.
  • Sähköjärjestelmän nopea kehittyminen ja siirtotarpeiden voimakas kasvu vaativat erilaisia uusia ratkaisuja asiakasliityntöjen mahdollistamiseksi. Fingrid käynnistää asiakaskeskustelut uusien kantaverkkopalvelun hinnoitteluratkaisuiden löytämiseksi, joiden tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kantaverkon siirtokapasiteetti uusien liittyjien tarpeisiin.
  • Katsauskauden päättyessä sähköntuotannon liityntäkyselyjen kokonaiskapasiteetti oli 367 GW ja kulutuksen liityntäkyselyjen kokonaiskapasiteetti oli 35 GW.
  • Energiavirasto vahvisti 16.1.2024 Suomen ja Ruotsin välisiä kaupankäyntimahdollisuuksia laajentavat reservimarkkinoiden ehdot ja edellytykset aFRR-, FCR- ja FFR-reserveille. Ehdot otetaan käyttöön kaksivaiheisesti kevään 2024 aikana.
  • Fingrid tuli toiseksi Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen keskisuurten yritysten sarjassa. Valinta pohjautuu PeoplePower-henkilöstötutkimuksen tuloksiin.
  • Diplomi-insinööri Antti Keskinen aloitti 1.3.2024 Fingridin sähkömarkkinajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkalle.
  • Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 21.3.2024 vuoden 2023 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 91 268 400,00 euroa, maksettiin 26.3.2024. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Linna ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Leena Mörttinen. Lisäksi hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jero Ahola ja Anne Jalkala ja uudeksi jäseneksi valittiin Mikko Mursula. 

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid valitti päätöksestä 14.11.2022 ACERin valituslautakuntaan. Lautakunta antoi ratkaisunsa valitukseen 24.10.2023 ja vahvisti siinä ACERin alkuperäisen päätöksen. Fingrid on toimittanut 22.12.2023 Energiavirastolle ehdotuksensa Suomen ja Ruotsin välisten hintasuojausmahdollisuuksien parantamisesta.

Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid on valittanut Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023.

Fingrid Datahub Oy jätti 20.12.2023 Energiavirastolle muutoshakemuksen Fingrid Datahub Oy:n taloudellista sääntelyä koskevasta mallista valvontajaksolle 2024–2027 ja ehdotti samalla sääntelymallin kehittämistä edelleen.

Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston tasepalveluehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koskee pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Energiavirasto antoi marraskuussa 2023 päätöksen tasevastaavien ehdoista, jotka sisältävät vakuusvaateiden määräytymisperiaatteet. Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin vakuusehtoihin ja eriyttää Suomen vakuusmallin muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta. Merkittävimmät muutokset koskevat vaadittavien vakuuksien merkittävää alentamista, tarpeita vastaavan lisävakuuden asettamisen poistamista ja mahdollisen vakuuskaton asettamista.

Fingrid on 29.1.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista menetelmistä kuudennelle 1.1.2024–31.12.2027 ja seitsemännelle 1.1.2028–31.12.2031 valvontajaksolle. Fingridin arvion mukaan päätös valvontamenetelmistä on merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Fingrid katsoo, että valvontamallia koskevan päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja esitettyyn päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita. Fingridin tavoitteena on ratkaisu, joka mahdollistaisi kantaverkon kehittämisen myös jatkossa niin, että vihreän siirtymän satojen miljardien investoinnit Suomeen voivat toteutua suunnitellusti.

Fingrid on 15.2.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta OL3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) jätti 25.5.2022 Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Päätöksessään 11.1.2024 Energiavirasto toteaa Fingridin hoitaneen järjestelmävastaavan kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuutensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Energiavirasto katsoo myös, että Fingridin liittymisehdoissa määritelty 1300 MW:n tehoraja on perusteltu eikä Fingrid ole rajoittanut Olkiluoto 3:n verkkoon pääsyä. Päätöksessään Energiavirasto katsoo kuitenkin, että Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja kuuluu lainsäädännön tarkoittamana siirtoverkonhaltijan erityisenä suojausjärjestelmänä Fingridin vastuulle sekä Fingridin rikkoneen komission asetuksen (EU) 2017/1485 sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista artiklan 9 sekä lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (2013/590) 10 §:n 1 momentin mukaista velvollisuuttaan saattaa soveltamansa maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.

HiQ Finland Oy (nimi muutettu 6.2.2024 Frends Technology Oy:ksi) esitti oikaisuvaatimuksen ja jätti markkinaoikeuteen valituksen Fingridin hankintapäätöksestä liittyen integraatioalustan käyttöoikeuslisenssihankintaan 6.2.2024. Fingrid on 16.2.2024 kumonnut hankintapäätöksensä ja ilmoittanut 19.2.2024 markkinaoikeudelle hankintapäätöksensä kumoamisesta. Hankintapäätöksen kumoamisen jälkeen markkinaoikeuden ratkaistavaksi jää HiQ Finland Oy:n esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus. Fingrid pitää esitettyä oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuuttomana.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Energiaviraston 11.1.2024 antaman päätöksen mukaisesti Fingrid käynnisti 4.4.2024 kuulemisen Olkiluoto 3 järjestelmäsuojaan liittyvistä ehdoista ja järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteista.

Fingrid on julkaissut uuden hankintailmoituksen integraatioalustan käyttöoikeuslisenssien hankinnasta 5.4.2024.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 27.2.2024 annetusta.

Lisätietoja:

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja
+358 30 395 5235 tai +358 50 573 9053

Jukka Metsälä, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai + 358 40 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi