SATO Oyj:n Puolivuosikatsaus 1.1.

SATO Oyj, Puolivuosikatsaus 16.7.2024 klo 9.00

Yhteenveto ajalta 1.1.–30.6.2024 (1.1.–30.6.2023)

Taloudellinen vuokrausaste oli 95,1 % (95,0).
Liikevaihto oli 150,5 milj. € (142,4).
Nettovuokratuotto oli 101,1 milj. € (93,4).
Tulos ennen veroja oli 50,9 milj. € (-101,2).
Tulokseen sisältyvä realisoitumaton sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 6,8 milj. € (-122,0).
Asuntoinvestoinnit olivat 22,8 milj. € (92,7).
Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 531,2 milj. € (4 554,9).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,8 % (-3,0).
Oma pääoma oli 2 564,7 milj. € (2 400,9), 30,21 €/osake (42,41).
Osakekohtainen tulos oli 0,53 € (-1,51).
Asuntoja valmistui yhteensä 92 vuokra-asuntoa (648). Peruskorjauksesta valmistui 56 vuokra-asuntoa (197).
Rakenteilla on 257 vuokra-asuntoa (679).
Hoitokate parani vertailukauteen verrattuna toiminnan tehostamisen ja säästötoimenpiteiden ansiosta.
Vuokrausaste parani lievästi kysynnän kasvaessa.

Yhteenveto ajalta 1.4.–30.6.2024 (1.4.–30.6.2023)

Taloudellinen vuokrausaste oli 95,3 % (95,0).
Liikevaihto oli 75,8 milj. € (71,5).
Nettovuokratuotto oli 57,5 milj. € (52,5).
Tulos ennen veroja oli 31,4 milj. € (-69,1).
Tulokseen sisältyvä realisoitumaton sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 5,1 milj. € (-75,1).
Asuntoinvestoinnit olivat 10,0 milj. € (46,5).
Osakekohtainen tulos oli 0,30 € (-1,05).
Asuntoja valmistui yhteensä 0 vuokra-asuntoa (513). Peruskorjauksesta valmistui 0 vuokra-asuntoa (125).
Rakenteilla on 257 vuokra-asuntoa (679).

Toimitusjohtaja Antti Aarnio:

- Olemme saaneet parannettua hoitokatettamme toimintaamme tehostamalla ja säästötoimenpiteitä tekemällä. Myös vuokrausasteen nousu on vaikuttanut hoitokatteeseen positiivisesti.

- Vuokra-asuntojen kysyntä on etenkin Helsingissä hienoisessa kasvussa ja sen seurauksena vuokrausasteemme on parantunut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

- Inflaatio jatkaa alenemista ja oli Suomessa huhtikuussa 1,9 %. Euroalueella inflaatio nousi toukokuussa 2,6 %:iin (YoY) huhtikuun 2,4 %:sta ja oli ennusteita hieman korkeampi. Markkinoiden odotusten mukaisesti Euroopan keskuspankki alensi kesäkuun kokouksessaan talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä ja jatkanee korkojen alentamista kuluvan vuoden aikana.

- Uusimpien vuokra-asuntojemme, Espoon Finnooseen syksyllä valmistuvan Peijinkuja 6:n SATOkotien vuokraus alkoi toukokuussa. Naapuritalo, Peijinkuja 10, valmistuu joulukuussa 2024 ja on toistaiseksi viimeinen rakenteilla oleva kohteemme.

- Markkinatutkimusyritys Nepan mukaan SATO on selkeästi toimialansa eli vuokra-asumisen tunnetuin brändi. Vuoden 2023 tutkimusyhteenvedon mukaan olimme ensimmäinen mieleen tuleva vuokranantaja yli viidennekselle vastaajista.

- Kesäkuussa päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena SATOn organisaatio on sopeutettu vallitsevaa toimintaympäristöä vastaavaksi ja kiinteät kulumme alenevat noin miljoona euroa. Suurin osa säästöistä toteutuu vuonna 2025.

- Kiitän satolaisia avoimuudesta, asiantuntijuudesta ja sinnikkyydestä sekä niin asukkaidemme viihtymisen kuin asumisen jatkuvan kehittämisen eteen tehdystä työstä.

Toimintaympäristö

Katsauskaudella keskeisimpiä SATOn toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä olivat yhä runsas vuokra-asuntotarjonta sekä taloudellinen epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät talouden hidas kasvuvauhti, työttömien työntekijöiden määrän kasvu, korkea korkotaso sekä geopoliittiset riskit.

Inflaatio jatkoi laskuaan ja oli huhtikuussa Suomessa 1,9 % ja euroalueella 2,4 %. Toukokuussa euroalueen inflaatio nousi 2,6 %:iin. Pitkään jatkunut laskutrendi mahdollisti sen, että Euroopan keskuspankki aloitti kesäkuussa ohjauskoron alentamisen ja markkinat odottavat koron laskevan edelleen loppuvuoden aikana. Heikko talouskasvu ja työllisyyden heikkeneminen pitävät kuluttajien luottamuksen matalalla tasolla. Jatkossa sekä aleneva korkotaso että laskeva inflaatio parantavat kuluttajien ostovoimaa ja työllisyyttä, ja talouden odotetaan kasvavan Suomessa maltillisesti.

Asuntojen uudisrakentaminen hiipuu edelleen. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 tammi-maaliskuun aikana 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myönnettyjen lupien ja aloitettujen hankkeiden jo pitkään jatkunut lasku näkyy valmistuneiden asuintalojen määrissä. Aiempien vuosien pitkän ajan asuntotarpeen ylittävä uudiskohdetuotanto pitää kuitenkin yllä vuokra-asuntojen ylitarjontaa kasvukeskuksissa, joskin Helsingissä tyhjien vuokra-asuntojen määrä on lähtenyt huhtikuussa lievään laskuun. Vuokra-asuntojen runsas tarjonta on pitänyt kilpailun hyvistä vuokralaisista kireänä.

Kaupungistumiskehitys jatkuu ja tiivis kaupunkimainen asuminen kasvattaa suosiotaan. Vuokra-asunnoille on kysyntää kasvukeskuksissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä. Suurista kasvukeskuksista pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku jatkavat voimakasta kasvuaan samalla, kun Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen Suomessa kääntyvän laskuun vuonna 2031. Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 200 000 uudella asukkaalla. Jo lähes 80 % pääkaupunkiseutulaisista asuu 1–2 henkilön kotitalouksissa, ja pienten kotitalouksien määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajien osuuden odotetaan kasvavan pääkaupunkiseudulla nykyisestä 17 %:sta 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vanheneva väestö siirtyy kasvukeskuksien palveluiden piiriin ja asumiselta odotetaan yhä enemmän palveluita.

Väestörakenteen muutos yhdessä hintakehityksen kanssa luo vakaan pohjan vuokra-asuntojen kysynnälle erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin on jatkunut ja pääkaupunkiseudun muuttovoitto vuonna 2023 oli 2000-luvun suurin: 23 500 henkilöä. Tämä heijastuu vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun kasvukeskuksissa.

Kaupungistuminen, palkansaajien tulojen kehitys, kotitalouksien patoutuneet asuntotarpeet ja korkojen laskun sekä uudisasuntotuotannon vähentyminen tulevat lisäämään asuntojen kysyntää loppuvuodesta. Asumistukipolitiikan muutokset saattavat kuitenkin ohjata vuokra-asuntoja etsiviä kuluttajia hakemaan nykyistä edullisempia asuntoja. Osa omistusasuntoa etsivistä pohtii mahdollisesti vuokra-asuntoa asumisen vaihtoehtona.

Vuokranantajat kilpailevat edelleen hyvistä vuokralaisista ja tämän seurauksena vuokrantarkistukset ovat pysyneet maltillisena. Ylläpidon ja rahoituksen kohonneet kustannukset tulevat näkymään nousevina vuokrakuluina jatkossa samalla, kun vuokra-asuntotarjonta vähenee.

KATSAUSKAUSI 1.1.–30.6.2024 (1.1.–30.6.2023)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-kesäkuussa 2024 konsernin liikevaihto oli 150,5 miljoonaa euroa (142,4).

Liikevoitto oli 87,0 miljoonaa euroa (-68,6). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 80,2 miljoonaa euroa (53,4). Realisoitumaton tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 6,8 miljoonaa euroa (-122,0).

Nettorahoituskulut olivat yhteensä -36,1 miljoonaa euroa (-32,6).

Tulos ennen veroja oli 50,9 miljoonaa euroa (-101,2). Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-kesäkuussa 34,3 miljoonaa euroa (-9,6).

Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (-1,51).

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun lopussa yhteensä 5 027,6 miljoonaa euroa (5 091,9). Oma pääoma oli 2 564,7 miljoonaa euroa (2 400,9). Osakekohtainen oma pääoma oli 30,21 euroa (42,41).

Konsernin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 51,0 % (47,2). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 325,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli kesäkuun lopussa 38,9 % (42,0).

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 3,3 % (-7,0). Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,8 % (-3,0).

Korollinen vieras pääoma oli kesäkuun lopussa 1 966,5 miljoonaa euroa (2 153,9), josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 856,8 miljoonaa euroa (2 019,8). Lainakannan keskikorko oli 4,0 % (3,2). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -36,1 miljoonaa euroa (-32,6).

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli 2,0 miljoonaa euroa (-2,6).

Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 67,9 % (87,9) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli kesäkuun lopussa 72,3 % koko taseesta (89,8).

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluvat vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.

Vuokratuotot olivat 150,5 miljoonaa euroa (142,4). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 95,1 % (95,0) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 28,3 % (26,1).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat olivat katsauskauden lopussa 18,30 euroa/m²/kk (18,05).

Asuntojen nettovuokratuotto oli 101,1 miljoonaa euroa (93,4).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.6.2024 yhteensä 25 578 asuntoa (25 143). Katsauskaudella valmistui 92 vuokra-asuntoa (648). Realisoituja vuokra-asuntoja oli 1 (525).

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kesäkuun lopussa yhteensä 4 929,4 miljoonaa euroa (4 956,0). Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden investoinnit ja realisoinnit, oli 43,7 miljoonaa euroa (-88,2).

Arava- ja korkotukilainoilla rahoitettujen kohteiden käypä arvo tuottoarvomenetelmää käyttäen olisi noin 245 miljoonaa euroa korkeampi kuin nykyinen arvo.

Kesäkuun lopussa asuntojen arvosta noin 86,6 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 13,4 % Tampereella ja Turussa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATOn investoinnit 2000-luvulla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ovat yhteensä yli 3 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Asuntoinvestoinnit olivat 22,8 miljoonaa euroa (92,7). Katsauskauden investoinneista 91,0 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 44,8 %. Sitovia hankintasopimuksia oli 30.6.2024 yhteensä 7,1 miljoonan euron arvosta (57,7).

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 1 (3). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5).

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli kesäkuun lopussa 58,4 miljoonaa euroa (48,2). Kesäkuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 18,4 miljoonaa euroa (0,0).

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 300 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

SATOlle valmistui 92 vuokra-asuntoa (648). Rakenteilla oli 30.6.2024 yhteensä 257 vuokra-asuntoa (679).

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 9,5 miljoonaa euroa (14,9).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 337 henkilöä (358), joista vakituisessa työsuhteessa oli 285 (294). Tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 323 henkilöä (332).

KATSAUSKAUSI 1.4.–30.6.2024 (1.4.–30.6.2023)

Liikevaihto ja tulos

Huhti-kesäkuussa 2024 konsernin liikevaihto oli 75,8 miljoonaa euroa (71,5).

Liikevoitto oli 52,2 miljoonaa euroa (-51,5). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 47,1 miljoonaa euroa (23,6). Realisoitumaton tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 5,1 miljoonaa euroa (-75,1).

Nettorahoituskulut olivat yhteensä -20,8 miljoonaa euroa (-17,6).

Tulos ennen veroja oli 31,4 miljoonaa euroa (-69,1). Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli huhti-kesäkuussa 8,8 miljoonaa euroa (-11,3).

Osakekohtainen tulos oli 0,30 euroa (-1,05).

Asuntoliiketoiminta

Vuokratuotot olivat 75,8 miljoonaa euroa (71,5). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 95,3 % (95,0) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 27,7 % (26,4).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat olivat katsauskauden lopussa 18,30 euroa/m²/kk (18,05).

Asuntojen nettovuokratuotto oli 57,5 miljoonaa euroa (52,5).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.6.2024 yhteensä 25 578 asuntoa (25 143). Katsauskaudella valmistui 0 vuokra-asuntoa (513). Realisoituja vuokra-asuntoja oli 1 (522).

Käypä arvo

Arava- ja korkotukilainoilla rahoitettujen kohteiden käypä arvo tuottoarvomenetelmää käyttäen olisi noin 245 miljoonaa euroa korkeampi kuin nykyinen arvo.

Kesäkuun lopussa asuntojen arvosta noin 86,6 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 13,4 % Tampereella ja Turussa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Asuntoinvestoinnit olivat 10,0 miljoonaa euroa (46,5). Katsauskauden investoinneista 83,8 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 40,0 %. Sitovia hankintasopimuksia oli 30.6.2024 yhteensä 7,1 miljoonan euron arvosta (57,7).

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 1 (0). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,0).

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli kesäkuun lopussa 58,4 miljoonaa euroa (48,2). Kesäkuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 18,4 miljoonaa euroa (0,0).

SATOlle valmistui 0 vuokra-asuntoa (513). Rakenteilla oli 30.6.2024 yhteensä 257 vuokra-asuntoa (679).

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 4,6 miljoonaa euroa (8,0).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 337 henkilöä (358), joista vakituisessa työsuhteessa oli 285 (294). Huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 328 henkilöä (340).

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ole ollut.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

SATOn merkittävimmät riskit liittyvät pitkittyvään inflaatioon ja sen seurauksena korkotason nousuun. Ukrainan sodan seurauksena energian, ruuan, materiaalien ja hyödykkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti sekä korkotaso on kohonnut. Kohonneet elinkustannukset voivat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan sekä kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Mikäli rahoituksen hinnan ja ylläpidon kustannusten voimakas kasvu jatkuu, eikä markkinatilanne anna mahdollisuutta siirtää kohonneita kustannuksia täysimääräisinä vuokriin, voi tällä olla negatiivinen vaikutus sijoitusomaisuuden käypään arvoon sekä yhtiön kykyyn vastata velvoitteistaan ja rahoittaa investointejaan. Tällöin uudisinvestointeja ja peruskorjauksia joudutaan siirtämään eteenpäin.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin sekä kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Markkinariski voi kasvattaa vuokra-asuntojen tarjonnan kysyntää suuremmaksi. Tästä seuraa vuokra-asuntojen tyhjäkäyntiä sekä painetta vuokratason tasaantumiseen tai laskuun erityisesti vanhassa asuntokannassa.

Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin sekä kunnostamaan ja korjaamaan olemassa olevaa asuntokantaa ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Rahoitukseen liittyvän riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä ja maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden pitkäaikaisten rahoitussitoumusten muodossa. Yhtiöllä on voimassa 2,0 miljardin euron Euro Medium Term Notes (EMTN) -ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen yhteensä 350 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjalainat.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 600 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti tavoitteemme on pitää velkasalkusta yli 60 % kiinteäkorkoisena mukaan lukien korkojohdannaiset. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisen velan osuus suojaukset huomioiden oli 52,7 % (62,9) pois lukien lyhytaikaiset velat.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla konsernin vuoden 2023 vuosikertomuksessa ja internetsivuilla www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.

Heikko talouskasvu ja työllisyyden heikkeneminen pitävät kuluttajien luottamuksen matalalla tasolla. Jatkossa sekä aleneva korkotaso että laskeva inflaatio parantavat kuluttajien ostovoimaa ja työllisyyttä, ja talouden odotetaan kasvavan Suomessa maltillisesti.

Asuntojen uudisrakentaminen hiipuu edelleen. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 tammi-maaliskuun aikana 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myönnettyjen lupien ja aloitettujen hankkeiden jo pitkään jatkunut lasku näkyy valmistuneiden asuintalojen määrissä. Aiempien vuosien uudiskohteiden ylituotanto pitää kuitenkin yllä vuokra-asuntojen ylitarjontaa kasvukeskuksissa, joskin Helsingissä tyhjien vuokra-asuntojen määrä on lähtenyt huhtikuussa lievään laskuun. Vuokra-asuntojen runsas tarjonta pitää kilpailun hyvistä vuokralaisista kireänä.

Kaupungistumiskehitys jatkuu ja tiivis kaupunkimainen asuminen kasvattaa suosiotaan. Vuokra-asunnoille on kysyntää kasvukeskuksissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä.

Kaupungistuminen, palkansaajien tulojen kehitys, kotitalouksien patoutuneet asuntotarpeet ja korkojen laskun sekä uudisasuntotuotannon vähentyminen tulevat lisäämään asuntojen kysyntää loppuvuodesta. Asumistukipolitiikan muutokset saattavat kuitenkin ohjata kuluttajia etsimään nykyistä edullisempia asuntoja. Osa omistusasuntoa etsivistä pohtii mahdollisesti vuokra-asuntoa asumisen vaihtoehtona.

Vuokranantajat kilpailevat kuitenkin edelleen hyvistä vuokralaisista ja tämän seurauksena vuokrantarkistukset ovat pysyneet maltillisena. Ylläpidon ja rahoituksen kohonneet kustannukset tulevat näkymään nousevina vuokrakuluina jatkossa samalla, kun vuokra-asuntotarjonta vähenee.

Lokakuussa 2022 tehdyn päätöksen mukaisesti SATO pidättäytyy edelleen uudiskohdehankkeiden käynnistämisestä.

Enemmistöomistajansa toimintamallin mukaisesti SATO Oyj ei julkista ohjeistusta vuoden 2024 tuloksesta. Balder Finska Otas AB:n emoyhtiö on Tukholman pörssissä noteerattu Fastighets AB Balder.

SATO Oyj:n osakkeenomistajat 30.6.2024

Suurimmat osakkeenomistajat ja näiden omistusosuudet

Balder Finska Otas AB (Fastighets AB Balder)	48 483 564	57,0 %
Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool	19 217 470	22,6 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	10 849 621	12,8 %
Valtion eläkerahasto	4 194 300	4,9 %
Valkila Erkka	385 000	0,5 %
Tradeka-sijoitus Oy	189 750	0,2 %
Hengityssairauksien tutkimussäätiö	180 000	0,2 %
SATO Oyj	166 000	0,2 %
Komulainen Pekka	159 825	0,2 %
Entelä Tuula	151 500	0,2 %
Muut osakkeenomistajat (119 kpl)	1 085 414	1,3 %

SATOn osakkeiden lukumäärä 28.6.2024 oli 85 062 444 ja arvo-osuusjärjestelmään merkittyjä osakkeenomistajia oli 129. Osakkeiden vaihtuvuus oli 0,0 prosenttia 1.1.–30.6.2024.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226

www.sato.fi

LIITTEET

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2024
Puolivuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.–30.6.2024

JAKELU

Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi

SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa.

SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

Liitteet

SATO Oyj:n Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2024: Vuokra-asuntojen kysyntä elpymässä

Anhänge