OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2000

Toimintaympäristö

Etlan ennusteen mukaan talouden ripeä kasvu jatkuu Suomessa.
Yksityinen kulutus lisääntyy keskimäärin 3,5 prosenttia. Työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 10,3 %. EKP:n rahapolitiikka kiristyy ja eurokorot ovat nousussa. EKP:N ohjauskorko oli elokuun alussa 4,25 %.

Spondan liiketoiminta jakautuu neljään päätoiminta-alueeseen, jotka ovat Helsingin kantakaupunki, Pääkaupunkiseutu, Itäkeskus ja 1.4.2000 jälkeen uutena toiminta-alueena Spondan tytäryhtiön Castrum Oyj:n logistiikkakiinteistöt.

Toimitiloista on Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin keskustassa kova kysyntä ja toimitilojen vuokrat ovat edelleen vahvasti nousussa. Vajaakäyttöaste Pääkaupunkiseudulla oli keväällä 2000 1,6 % (lähde: Catella). Puutetta on erityisesti suuremmista toimitiloista. Liike- ja toimistotilojen puute on käynnistänyt pääkaupunkiseudulla useita uudishankkeita, joita jo rakennetaan. Tilatarvetta ovat kasvattaneet pääkaupunkiseudun muuttovoitto, yksityisen kulutuksen kasvu ja työllisyyden parantuminen.

Castrum konsolidoitiin Spondaan 1.4.2000 alkaen

Castrum Oyj:stä tuli Spondan 66 %:sesti omistama tytäryhtiö ja sen tulos konsolidoitiin Sponda-konserniin 1.4.2000 alkaen. Castrumin kiinteistöpääoman markkina-arvo on 1 480 Mmk ja omavaraisuus 45,1 %. Castrumin kiinteistöistä 70 % sijaitsee Pääkaupunkiseudulla.

Castrumin kiinteistöpääoma koostuu logistiikkakiinteistöistä, jotka soveltuvat varasto- ja pienteollisuuden tarpeisiin. Castrumin kiinteistöistä merkittävimmät ovat Vantaalla sijaitsevat Tikkurilan yrityskeskus (28 500 m2), Vapaalan yrityskeskus (12 400 m2), Honkatalo (29 000 m2), PEX-projekti (18 000 m2) sekä Konalan yrityskeskus Helsingissä (16 600 m2). Suurimpia vuokralaisia ovat Kesko, Nokia, Alko, Fritz Companies Finland, Metso, Lp-Logistiikkapalvelut, Lindell, Computer 2000 Finland, Kvaerner Pulping ja Wilson Finland. Spondan kehityssuunnitelmiin kuuluu suurempiin logistiikkayksiköihin keskittyminen ja pienemmistä kiinteistöistä luopuminen. Logistiikkatoimiala vaatii erityisosaamista, jonka Castrumin henkilökunta tuo konserniin. Taloushallinnon toimintatapojen yhdenmukaistaminen aloitettiin toukokuussa. Castrumin henkilöstö siirtyy Spondan pääkonttorin tiloihin syyskuussa.

Pääkaupunkiseudulla hyvillä liikepaikoilla ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevilla logistiikkakiinteistöillä on kasvava merkitys mm. Internet-kaupan kehittymisen myötä. Logistiikkakiinteistöjen käyttötarkoitus pystytään joustavasti sopeuttamaan markkinatilanteen tarpeisiin.

Kiinteistöhankinnat ja -myynnit

Sponda Oyj osti 29.5.2000 Makkarataloon kuuluvan Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet yhteishintaan 75 milj. mk. Myyjinä olivat Polar Kiinteistöt Oyj, Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa. Kaupan jälkeen Sponda omistaa Makkaratalon 100 %:sesti, n. 32 000 m2. Makkaratalon koko osakekannan omistus antaa Spondalle paremmat mahdollisuudet jatkaa kiinteistön kehittämistä. Sponda osti 29.5.2000 toimistotalot Espoon Mäkkylästä ja Helsingin Lauttasaaresta. Mäkkylän toimistotalon (n. 3 800 m2) hinta oli 21 milj. mk ja Lauttasaaressa sijaitseva toimistotalo (n. 4 700 m2) maksoi 19 milj. mk. 14.6.2000 Sponda osti Tamro Oyj:ltä Vantaan Sähkötieltä 63 Mmk:lla logistiikkakiinteistön, jonka pinta-ala on 11 000 m2. Lisäksi kauppaan kuului logistiikkakiinteistö Turun Rieskalähteentieltä, jonka hinta oli 10 Mmk, pinta-ala 3 300 m2 ja käyttämätöntä rakennusoikeutta 4 500 m2.

30.6.2000 Sponda Oyj myi Tamrock Oy:n Eläkesäätiölle Kanta-Tampellan alueella Tampereella sijaitsevan Kiinteistö Oy Koskipajun koko osakekannan 48,5 milj mk:lla. Rakennuksen pinta-ala on 4 800 m2 ja se on kokonaisuudessaan vuokrattu TietoEnatorille.

Rakennusprojektit
Spondan toimistotaloprojekti Sirius I:n kaava lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää Robert Huberin tiellä hyväksyttiin kesäkuun lopussa. Rakennusoikeudeksi vahvistui 17 200 m2, josta uutta rakennusoikeutta on 11 000 m2.

Tapiolassa Pohjantien rakennuslupa hyväksyttiin 29.6.2000 ja toteuttamistaan odottavan toimistotalon vuokrattava pinta-ala tulee olemaan 5 700 m2.

Leppävaarassa sijaitsevan Komentajakatu 3:n kaavoitussopimus allekirjoitettiin 30.6.2000 ja tontille tullaan rakentamaan 11 600 m2:n toimistotalo.

City Center -korttelin eli Makkaratalon kiinteistökehittämisselvitys valmistui toukokuussa 2000 ja Makkaratalon ja sen ympäristön kehittämissuunnitelma etenee. Spondan tavoitteena on uudistaa Makkaratalo ja tehdä siitä monipuolinen ja toimiva liike- ja kauppakeskus. Neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa on aloitettu ja tarkoitus on yhteistyössä kaupungin ja naapurikiinteistöjen kanssa luoda edellytykset valoisalle, selkeälle ja turvalliselle kauppakeskukselle ympäristöineen. Makkaratalon kortteli kuuluu osana Helsingin kaupungin kävelykeskustan laajentamissuunnitelmiin.

Kauppakeskus Itäkeskuksen laajennusprojekti etenee

Kauppakeskus Itäkeskuksen vuonna 2001 valmistuvan laajennusosan rakennusprojekti etenee ja harjannostajaiset pidetään 12.10.2000. Tiloista on vuokrattu reilu puolet eli 7 200 m2. Vuokrataso uudessa osassa on hyvä ja tavoitteena on 11 %:n vuokratuotto uusinvestoinnille. Laajennusosaan tulee vaatetus-, vapaa-ajan ja kodintekniikkaliikkeitä täydentämään Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen tarjontaa.
Kauppakeskus Itäkeskuksen liikkeiden myynti tammi-kesäkuussa 2000 oli 728 milj. markkaa eli 3 % parempi kuin vastaava jakso edellisenä vuonna (705 Mmk). Myynti on kehittynyt suotuisasti, vaikka laajennusprojektin takia pysäköintitilaa on tilapäisesti vähemmän.

Kauppakeskus Itäkeskus on käynnistänyt verkkokaupan mahdollisuuksien kartoittamisen. Yhdysvalloista saadut kokemukset osoittavat, ettei internet tule syrjäyttämään vahvoja kauppakeskuksia, vaan niistä tulee toisiaan täydentäviä. Kaikella todennäköisyydellä sähköinen kaupankäynti tulee muuttamaan ostamistapoja ja siitä tulee osa myös suomalaisten kauppakeskuksien palvelutarjontaa. Ostoksilla käynti on kuluttajille sosiaalinen tapahtuma ja kehittämällä kauppakeskuksissa tapahtuvaa internet-kauppaa saadaan suurin mahdollinen hyöty molemmista. Tällä hetkellä internetin kautta ostetaan noin 0,5 % kaikesta vähittäiskaupasta.

Henkilöstö

Sponda-konsernin keskimääräinen henkilöstön määrä 1.1.-30.6.2000 oli 37 (31) henkilöä, mistä määrästä emoyhtiö Sponda Oyj:n palveluksessa oli 29 (25) henkilöä. Kesäkuun lopussa Spondan palveluksessa oli yhteensä 37 (33) henkilöä, joista 29 (26) emoyhtiön palveluksessa. Castrum Oyj:n palveluksessa 1.4.-30.6.2000 oli 14 henkilöä.

Konsernirakenne

Sponda-konserni koostuu emoyhtiöstä ja sen pääosin kokonaan omistamista tytäryhtiöistä, joista kaikki Tamsoil Oy:tä ja Castrum Oyj:tä lukuun ottamatta ovat keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä. Huomattavimmat tytäryhtiöt ovat Kauppakeskus Itäkeskus Oy ja Tamsoil Oy sekä 3.4.2000 alkaen Castrum Oyj, josta Sponda omistaa 66 %.

Vuokraustoiminta 1.1. - 30.6.2000

Spondan kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 217,1 milj. mk (137,3) ja 44,1 % niistä tuli Helsingin keskustasta, 15,4 % Pääkaupunkiseudulta, 23,3 % Kauppakeskus Itäkeskuksesta,14,0 % Castrumista ja 3,2 % muualta Suomesta. Koko kiinteistökannan taloudellinen vuokrausaste kesäkuun lopussa oli 96,9 % (95,6).
Spondan Helsingin kantakaupungin taloudellinen vuokrausaste oli katsauskauden lopussa 97,2 % ja nettovuokratuotto oli 95,6 milj. mk (vastaavana aikana 1999 52,1 milj.mk).

Spondan pääkaupunkiseudun kiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste oli 97,1 % ja nettovuokratuotto oli 33,5 milj.mk (25,2).

Kauppakeskus Itäkeskuksen taloudellinen vuokrausaste oli 98,8 % ja nettovuokratuotto oli 50,6 milj.mk (50,0). Nettovuokratuottoa rasittavat kauppakeskuksen laajennustyön haitoista aiheutuneet noin 2 milj. markan kulut sekä laajennusosan tontin vuokra 1,6 milj. mk/vuosi.

Castrum Oyj, jonka kiinteistöt ovat pääosin logistiikkakiinteistöjä, on ensi kertaa mukana kokonaisluvuissa. Castrumin taloudellinen vuokrausaste oli katsauskauden lopussa 94,8 % ja nettotuotto 1.4.-30.6.2000 oli 30,4 milj.mk.

Muun Suomen taloudellinen vuokrausaste oli 97,2 % ja nettovuokratuotto oli 7,0 milj.mk (9,8).
40 % Spondan henkilöstöstä merkitsi vaihtovelkakirjalainan

Sponda Oyj:n hallitus hyväksyi 26.4.2000 henkilöstölle suunnatun vaihtovelkakirjalainan merkinnät. Vaihtovelkakirjalainan määrä on 3.780.000 markkaa ja se tuli täyteen merkityksi. Lainaa merkitsi 21 henkilöä eli noin 40 prosenttia Spondan henkilöstöstä. Sponda Oyj:n omistaman tytäryhtiön Tamsoil Oy:n merkintäosuus oli 1.449.000 markkaa.

Vaihtovelkakirjalainaa tarjottiin Sponda-konsernin työsuhteisen henkilöstön, toimitusjohtaja mukaan lukien, ja Sponda Oyj:n tytäryhtiön Castrum Oyj:n ja kokonaan omistaman tytäryhtiön Tamsoil Oy:n merkittäväksi osana henkilöstön kannustusjärjestelmää. Vaihtovelkakirjalainasta päätettiin yhtiökokouksessa 27.3.2000.

Rahoitus

Sponda Oyj laski 14.4.2000 liikkeeseen 150 milj.euron sarjalainamuotoisen joukkovelkakirjalainan. Lainan ensimmäisessä huutokaupassa laskettiin liikkeeseen 100 milj.euron lainaerä, jonka tuotoksi muodostui 6,21 % ja hinnaksi 100,222 %. Lainan eräpäivä on 14.7.2007 ja sen kiinteä kuponkikorko on 6,25 %. Laina laskettiin liikkeeseen Spondan 250 milj.euron joukkovelkakirjaohjelman alla. Laina on noteerattu Helsingin Arvopaperipörssissä.

Sponda-konsernin kiinteistöjen tasearvo on noin 6 954,9 milj.mk. Taseen loppusumma 30.6.2000 oli 7261,4 milj. markkaa (5 770,0 Mmk 31.3.2000). Korolliset nettovelat olivat 4 014,8 milj. mk (3 013,7 Mmk) ja omavaraisuusaste oli 42,6 % (31.3.2000 45,7 %). Oma pääoma per osake oli 34,94 mk (31.3.2000 34,83 mk). Luottojen keskimääräinen laina-aika oli 4,3 vuotta, keskikorko 5,42 % ja korkosidonnaisuusaika 3,0 vuotta.

Tulos

Liikevoitto oli 184,3 milj.mk (111,2). Konsernin tammi-kesäkuun katsauskauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja, satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 102,3 milj.mk (80,8). Tulos verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen oli 83,8 milj.mk (75,1). Tulos per osake oli 1,15 mk (1-12/1999 2,41 mk,1-6/1999 1,05 mk) ja ilman myyntivoittoja 0,95 mk(1-12/1999 2,22 mk, 1-6/1999 1,03 mk). Vuokraustoiminnan tuloksen aleneminen johtuu rahoituskulujen ja verojen kasvusta. Sponda-konsernin verot on jaksotettu koko tilikauden arvioitujen verojen ja aiempien vuosien osingonjakoperiaatteiden mukaisesti. Spondan liikevaihto 1-6/2000 oli 294,5 milj.mk (185,7). Liikevaihto kasvoi 58,6 % edellisen vuoden vastaavasta jaksosta. Kiinteistöjen myyntivoitot olivat 14,5 milj.mk (1,5).

Osakkeiden kurssikehitys

Spondan osakkeen kurssi kehittyi toisella neljänneksellä paremmin kuin edellisen neljänneksen aikana ja päätöskurssi oli kesäkuun lopussa 3,95 euroa eli 23,49 mk. Yhtiön osakekannan markkina--arvo oli 311 milj. euroa eli 1,8 mrd. mk.

Spondan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksiä 27.3.2000

Sponda Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen tilikaudelta 1999 ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1999 maksetaan osinkoa 1,00 markkaa osakkeelta.

Yhtiökokous päätti mitätöidä yhtiön ennen 9.3.2000 julkisella kaupankäynnillä hankkimat 1.391.265 omaa osaketta ja alentaa yhtiön osakepääomaa mitätöityjen osakkeiden yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaavalla määrällä eli 6.956.325 markalla.

Yhtiökokous päätti osakepääoman korottamisesta uusmerkinnällä yhteensä vähintään viidellä markalla ja enintään 37.654.060 markalla antamalla vähintään yksi ja enintään 7.530.808 uutta viiden markan nimellisarvoista osaketta. Uudet osakkeet tuottavat täyden oikeuden osinkoon tilikaudelta 2000.

Omien osakkeiden hankinta ja luovuttaminen

Sponda Oyj:n hallitus päätti 3.5.2000 varsinaiselta yhtiökokoukselta 27.3.2000 saamansa valtuutuksen perusteella omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta yhtiön voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 1.400.000 kappaletta siten, että yhtiölle ja sen tytäryhteisöille kuuluvien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä ei ylitä viittä (5) prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa Helsingin Pörssin järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä.

Osakkeita oli 30.6.2000 mennessä ostettu 329 000 kpl yhteensä 1 278 215 eurolla (7 599 923 mk). Keskihinta oli 3,89 euroa (23,10 mk) ylimmän hinnan ollessa 4,00 euroa ja alimman 3,68 euroa. Osakkeiden yhteenlasketut nimellisarvot olivat 276 669 euroa (1 645 000 mk)ja suhteellinen osuus osakepääomasta ja yhteenlasketuista äänimääristä oli 0,42 %.

Hallituksen kokoonpano
Yhtiökokouksen 27.3.2000 päätöksen mukaisesti Spondan hallituksen jäsenet ovat: diplomi-insinööri, ekonomi Anssi Soila, puheenjohtaja, finanssineuvos Jarmo Väisänen, valtiovarainministeriö, varapuheenjohtaja, ja jäsenet toimitusjohtaja Heikki Bergholm, Lassila & Tikanoja yhtymä, toimitusjohtaja Kari Inkinen, Kapiteeli Oy, lakiasiain johtaja Harri Pynnä, Fortum Oyj, ja dipl.insinööri Pertti Voutilainen.

Tilintarkastajat
Sponda Oyj:n varsinaiset tilintarkastajat ovat KPMG Wideri Oy Ab ja KHT Raija-Leena Hankonen sekä varatilintarkastaja KHT Tiina Torniainen.

Näkymät

Vuokramarkkinat ovat vahvistuneet edelleen ja vuokraustoiminnasta odotetaan edellisvuotta parempaa tulosta. Pitkäaikaisempaan rahoitukseen siirtyminen on kasvattanut rahoituskuluja. Tuloksen ennen veroja ja myyntivoittoja ennakoidaan säilyvän vuoden 1999 tasolla. Tulosta tulevat rasittamaan edellisvuosiin verrattuna suuremmat verot.


21.8.2000

Sponda Oyj
Hallitus

Ilmaisuilla Sponda, konserni tai yhtiö tarkoitetaan koko Sponda-konsernia. Sponda Oyj:llä tarkoitetaan konsernin emoyhtiötä.

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat.


Täydellinen raportti taulukkoineen on ladattavissa alla olevasta linkistä.