Vaisala tuo markkinoille uuden radiosondituoteperheen


"Uudella radiosondiperheellään Vaisala tuo yläilmakehän mittauksiin uuden tehokkaan perustan. Se turvaa asemamme ensiluokkaisten tuotteiden toimittajana ja lujittaa edelleen maailmanlaajuista markkinajohtajuuttamme yläilmakehän luotaussovelluksissa", kommentoi Vaisalan toimitusjohtaja Pekka Ketonen.
 
Uuteen teknologiaan perustuvat radiosondit ovat kevyitä, pienikokoisia ja helppokäyttöisiä. Niissä on käytetty koodattuun GPS (Global Positioning System) -signaaliin perustuvaa digitaalista tuulenlaskentatekniikkaa sekä sovelluskohtaisia mikropiirejä ja modulaarista elektroniikkaa, joka toimii muunneltavana alustana tuleville tuoteparannuksille ja teknologioille. Vaisalan uusi radiosondi korvaa vähitellen vanhemmat versiot.
 
Vaisala on menestyvä kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueina ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan palveluksessa on yli 1200 alansa ammattilaista ja konsernin liikevaihto vuonna 2001 oli 183,5 miljoonaa euroa. Vaisalan markkina-alue kattaa koko maailman. Vuonna 2001 viennin osuus liikevaihdosta oli 96 %. Vaisalan A-sarjan osakkeet on listattu Helsingin Arvopaperipörssissä.
 
Taustatietoa:
Radiosondit ovat maan pinnalta lähetettäviä meteorologisia laitteita. Niitä käytetään paineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä tuulen nopeuden ja suunnan mittaamiseen yläilmakehässä. Niillä voidaan mitata yläilmakehässä myös otsonia ja radioaktiivisuutta. Radiosondin vie yläilmakehään vedyllä tai heliumilla täytetty sääpallo. Nousun aikana radiosondi lähettää tietoja jatkuvasti automaattiseen vastaanottavaan maakalustoon. Tämä luotausjärjestelmä käsittelee tiedot ja muuttaa ne sääsanomiksi, jotka lähetetään kansainväliseen säähavaintoverkkoon. Kun radiosondi saavuttaa noin 30 km:n korkeuden, ilmapallo puhkeaa ja radiosondi putoaa narun, kelan ja puhjenneen ilmapallon mukana takaisin maan pinnalle.
 
Vaisalan luotausjärjestelmiä käytetään kansallisissa ilmatieteen laitoksissa, tutkimuslaitoksissa, puolustusvoimissa ja muissa organisaatioissa, jotka tekevät havaintoja yläilmakehän säästä.