RAMIRENTIN TILINPÄÄTÖSKATSAUS, 1.1.-31.12.2010: AKTIVITEETTI LISÄÄNTYY EDELLEEN


RAMIRENT OYJ       YHTIÖTIEDOTE 16.2.2011 KLO 9.00

 

RAMIRENTIN TILINPÄÄTÖSKATSAUS, 1.1.–31.12.2010: AKTIVITEETTI LISÄÄNTYY EDELLEEN

 

Huom! Sulkeissa olevat luvut viittaavat edeltävän tilikauden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.

 

TAMMI–JOULUKUUN 2010 PÄÄKOHDAT

- Liikevaihto 531,3 (502,5) M€, nousua 5,7 % (aleni 0,2 % paikallisilla valuutoilla)            

- Liiketulos ennen poistoja (EBITDA) 127,4 (129,9) M€ eli 24,0 % (25,8 %) liikevaihdosta

- Liiketulos 29,7 (28,8) M€ eli 5,6 % (5,7 %) liikevaihdosta

- Tilikauden tulos 14,6 (4,7) M€ ja tulos/osake 0,13 (0,04) e

- Bruttoinvestoinnit 62,0 (17,5) M€

- Rahavirta investointien jälkeen 48,0 (87,6) M€

- Nettovelka 176,6 (207,2) M€ ja nettovelkaantumisaste 55,6 % (67,8 %)

 

LOKA–JOULUKUUN 2010 PÄÄKOHDAT

- Ramirentin liikevaihto 150,1 (126,2) M€, nousua 19,0 % (13,5 % paikallisilla valuutoilla)

- Liiketulos ennen poistoja (EBITDA) 36,9 (26,2) M€ eli 24,6 % (20,7 %) liikevaihdosta

- Liiketulos 11,3 (-3,6) M€ eli 7,5 % (-2,9 %) liikevaihdosta

- Rahavirta investointien jälkeen 24,2 (19,5) M€

- Hallitus ehdottaa vuoden 2010 osingoksi 0,25 euroa osakkeelta.

 

 

VUODEN 2011 NÄKYMÄT

Rakennustoiminnan lisääntymisen ja paranevien hintatasojen vuoksi liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2011 ja tuloksen ennen veroja paranevan vuoteen 2010 verrattuna.

 

 

(M€) 10-12/10 10-12/09 Muutos 1-12/10 1-12/09 Muutos
             
Liikevaihto 150,1 126,2 19,0 % 531,3 502,5 5,7 %
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA) 36,9 26,2 40,9 % 127,4 129,9 -1,9 %
Osuus liikevaihdosta, % 24,6 % 20,7 %   24,0 % 25,8 %  
Liiketulos (EBIT) 11,3 -3,6 n/a 29,7 28,8 3,4 %
Osuus liikevaihdosta, % 7,5 % -2,9 %   5,6 % 5,7 %  
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 1)       8,6 % 8,5 %  
Sijoitettu pääoma, M€ (kauden lopussa)       495,6 514,6 -3,7 %
Nettovelka       176,6 207,2 -14,8 %
Nettovelkaantumisaste, %       55,6 % 67,8 %  
Omavaraisuusaste, %       48,0 % 46,6 %  
Henkilöstö kauden lopussa       3 048 3 021 0,9 %
Bruttoinvestoinnit 18,1 7,5 141,3 % 62,0 17,5 254,3 %
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 12,1 % 5,9 %   11,7 % 3,5 %  
Rahavirta investointien jälkeen 24,2 19,5 23,8 % 48,0 87,6 -45,3 %
Tulos/osake, laimennettu, € 0,07 -0,09 173,0 % 0,13 0,04 213,0 %
Osinko/osake, €       0,25* 0,15  

1)rullaava 12 kk

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

 

MAGNUS ROSÉN, KONSERNIJOHTAJA:

”Toiminta jatkui vilkkaana neljännellä vuosineljänneksellä ja rakennustoiminnan lisäännyttyä uusimmalla Ramirentin markkinoilla. Myynti kasvoi voimakkaasti viimeisellä vuosineljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kannattavuus ei ole tyydyttävällä tasolla. Vuokrahinnat ovat nousussa, mutta hinnoittelu painaa vielä myyntikatteita. Lisäksi kulut ovat kasvamassa, koska yhtiö valmistautuu markkinoiden kasvavaan kysyntään.

Pääpaino vuonna 2011 on strategian mukaisen kehityksen jatkamisessa ja kannattavuutemme parantamisessa. Etsimme kasvua ensisijaisesti jo olemassa olevilta markkinoilta, joissa on lisämahdollisuuksia. Vahvistamme myös määrätietoisesti synergioita yhtiömme sisällä ja henkilöstön kehittämistä, säilyttäen kuitenkin Ramirentille ominaisen yrittäjähenkisyyden. Jatkamme kehitystyötä toiminnan korkeatasoisuuden lisäämiseksi yhteisen Ramirent-toimintamallin avulla, jolla lujitetaan konsernin synergioita ja mahdollisuuksia hallittuun laajenemiseen. Jatkamme markkinoiden yritysostomahdollisuuksien seurantaa ja arviointia. Näkemyksemme mukaan asiakkaamme ovat edelleen kiinnostuneita kaluston ulkoistamismahdollisuuksista. Vastaamme parantuneeseen markkinakysyntään lisäämällä investointeja tukeaksemme orgaanista kasvua valikoiduissa tuote- ja asiakasryhmissä. Sekä julkinen että yksityissektori ovat potentiaalisia asiakasryhmiä Ramirentille. Vakaan taseemme, vahvan tuotevalikoimamme ja laajan toimipisteverkostomme perusteella uskomme, että meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia.

Suurimassa osassa toimintamaitamme vuokraustoiminnassa on odotettavissa positiivista kasvua ja odotamme suuntauksen jatkuvan ja vahvistuvan edelleen vuonna 2011. Odotamme vuodelta 2011 uusien asuntojen rakentamisen sekä infrastruktuuri- ja korjausrakentamisen markkinoiden aktivoituvan useimmilla markkina-alueillamme. Rakennustoiminnan lisääntymisen ja hintatasojen paranemisen odotetaan alkavan parantaa Ramirentin tulosta ennen veroja vuonna 2011.”

 

RAMIRENTIN TAMMI-JOULUKUU 2010

 

MARKKINAKATSAUS

Markkinat vilkastuivat edelleen rakentamisessa ja useilla teollisuudenaloilla vuoden loppua kohden. Maantieteellisesti tarkasteltuna vuokrauskaluston kysyntä kasvoi toisella vuosipuoliskolla kaikissa Ramirentin toimintamaissa vilkastuneen markkinatilanteen ansiosta.

 

Liikevaihto

Vuonna 2010 Ramirent-konsernin liikevaihto kasvoi 5,7 % ja oli 531,3 (502,5) M€. Kasvu johtui vuoden puolivälissä alkaneesta rakennusmarkkinoiden toipumisesta. Paikallisilla valuutoilla laskettuna konsernin koko vuoden liikevaihto laski 0,2 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa ja Ruotsissa, mutta väheni muissa segmenteissä paikallisilla valuutoilla laskettuna edellisen vuoteen verrattuna.

Neljännen neljänneksen liikevaihto kasvoi 19,0 % vertailukaudesta ja oli 150,1 (126,2) M€. Paikallisilla valuutoilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 13,5 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Segmenttikohtainen liikevaihdon kehitys oli seuraava:

 

Liikevaihto        
(M€) 10-12/10 10-12/09 Muutos 1-12/10 1-12/09 Muutos
             
             
Suomi 35,2 30,6 15,3 % 136,9 134,3 1,9 %
Ruotsi 44,9 32,4 38,5 % 145,2 127,9 13,6 %
Norja 31,1 28,6 8,7 % 114,4 109,2 4,8 %
Tanska 9,5 9,5 0,4 % 35,6 42,9 -17,0 %
Europe East 13,4 11,2 19,7 % 42,7 51,3 -16,8 %
Europe Central 18,9 16,4 15,3 % 66,6 65,0 2,4 %
Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi -3,0 -2,5   -10,2 -28,1  
Liikevaihto yhteensä 150,1 126,2 19,0 % 531,3 502,5 5,7 %

 

TULOS

Koko vuoden liiketulos ennen poistoja (EBITDA) oli 127,4 (129,9) M€ eli 24,0 % (25,8 %) liikevaihdosta. Tulosta rasittivat alhaiset hinnat ja heikko käyttöaste etenkin vuoden alkupuoliskolla. Luottotappiot ja luottotappiovarauksen nettomuutos olivat yhteensä -3,3 (-3,8) M€. Poistojen määrä oli 97,7 (101,1) M€.

Konsernin liikevoitto (EBIT) oli 29,7 (28,8) M€ eli 5,6 % (5,7 %) liikevaihdosta.

Neljännen neljänneksen EBITDA-prosentti parani 24,6 %:iin (20,7 %) ja EBIT-prosentti 7,5 %:iin (-2,9 %). Segmenttikohtaiset liiketulos- ja liiketulosprosenttitiedot on esitetty alla.

 

 

Liiketulos        
(M€) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Suomi 2,9 0,1 13,7 12,1
Osuus liikevaihdosta, % 8,1 % 0,2 % 10,0 % 9,0 %
Ruotsi 8,3 4,4 23,3 20,9
Osuus liikevaihdosta, % 18,5 % 13,4 % 16,1 % 16,4 %
Norja 0,1 1,0 2,3 9,1
Osuus liikevaihdosta, % 0,3 % 3,4 % 2,0 % 8,4 %
Tanska -0,7 -4,4 -2,2 -4,3
Osuus liikevaihdosta, % -7,8 % -46,2 % -6,2 % -10,1 %
Europe East 1,1 -2,1 -3,5 -10,6
Osuus liikevaihdosta, % 8,5 % -18,5 % -8,3 % -20,7 %
Europe Central 1,0 -1,0 0,8 2,8
Osuus liikevaihdosta, % 5,1 % -6,2 % 1,2 % 4,3 %
Segmenteille kohdistamattomat erät -1,4 -1,6 -4,7 -1,3
Konsernin liikevoitto 11,3 -3,6 29,7 28,8
Osuus liikevaihdosta, % 7,5 % -2,9 % 5,6 % 5,7 %

 

 

Rahoituserät olivat -8,9 (-16,1) M€, ja niihin sisältyi positiivia valuuttakurssieroja 3,2 (-2,7) M€. Konsernin tulos ennen veroja oli 20,9 (12,7) M€. Tuloverojen määrä oli -6,2 (-8,0) M€.

Tilikauden tulos oli 14,6 (4,7) M€. Osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,04) €. Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,6 % (8,5 %) ja vastaava oman pääoman tuotto 4,7 % (1,6 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 2,93 (2,81) €.

 

INVESTOINNIT, RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Konsernin bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 62,0 (17,5) M€, josta kone- ja laiteinvestoinnit olivat 52,7 (15,0) M€ ja loput liittyivät pääosin yrityshankintojen liikearvoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineellisten pitkäaikaisten varojen vähennykset olivat myyntiarvoltaan 16,9 (20,9) M€, josta koneiden ja laitteiden osuus oli 16,4 (20,1) M€.

Konsernin kahdentoista kuukauden liiketoiminnan rahavirta oli 104,2 (107,7) M€, mistä nettokäyttöpääoman muutos oli -0,4 (6,2) M€. Investointien rahavirta oli -56,2 (-20,0) M€, mikä johtui lisääntyneistä investoinneista vuokrakoneisiin ja -laitteisiin sekä yritysostoista. Liiketoiminnan ja investointien rahavirta oli 48,0 (87,6) M€. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa maksettiin vuoden 2009 osinkoina 16,3 M€. Elokuun ja lokakuun välisenä aikana omia osakkeita hankittiin 2,9 M€ edestä.

Neljännen vuosineljänneksen lopussa korollinen vieras pääoma oli 177,9 (209,0) M€. Nettovelka oli 176,6 (207,2) M€ ja nettovelkaantumisaste 55,6 % (67,8 %).

31.12.2010 Ramirentillä oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 194,7 M€.

Tilikauden lopussa taseen loppusumma oli 661,3 (656,0) M€. Konsernin oma pääoma oli 317,6 (305,6) M€, ja konsernin omavaraisuusaste oli 48,0 % (46,6 %).

 

 

HENKILÖSTÖ JA TOIMIPISTEET    
         
  Henkilöstö Henkilöstö Toimipisteet Toimipisteet
  31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009
Suomi 603 602 84 81
Ruotsi 546 500 73 59
Norja 503 547 42 39
Tanska 160 151 20 21
Europe East 392 357 48 44
Europe Central 824 849 111 100
Konsernihallinto 20 15 -- --
Yhteensä 3 048 3 021 378 344

 

LIIKETOIMINNAN LAAJENTUMINEN JA YRITYSHANKINNAT

Ramirent AB, Ramirent Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö hankki 11.3.2010 vuokrakoneyritys Hyrmaskiner i Gävle AB:n sisältäen Hyrmaskiner i Mora AB:n ja Hyrmaskiner i Falun AB:n. Yritys toimii Gävleborgissa ja Taalainmaalla nimellä Tidermans Hyrmaskiner. Hyrmaskiner I Gävle AB vuokraa koneita ja laitteita rakennusteollisuudelle Gävleborgissa ja Taalainmaalla. Yhtiöllä on 40 työntekijää. Hyrmaskiner I Gävle AB on yhdistelty Ruotsi segmentin lukuihin 1.3.2010 lukien.

Ramirentin norjalainen tytäryhtiö Ramirent AS hankki Norwegian Selvaagbygg:n rakennuskonetoiminnan 16.3.2010. Samalla Selvaagbygg allekirjoitti kolmen vuoden konevuokrasopimuksen Ramirent AS:n kanssa.

Ramirentin suomalainen tytäryhtiö Ramirent Finland Oy hankki Havator konsernin henkilönostin liiketoiminnan 18.5.2010 ja allekirjoitti samalla viisivuotisen vuokraus- ja yhteistyösopimuksen Havatorin kanssa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kauppaan ei sisälly autoalustaisia nostimia. Hankittu liiketoiminta on yhdistelty Suomi segmentin lukuihin 1.5.2010 lukien.

Ramirent hankki 29.6.2010 tsekkiläisen rakennuskoneyrityksen NTC Stavebni Tecnika spol s.r.o:n (”NTC”) kone- ja laitevuokraus liiketoiminnan. NTC:n toiminnat on yhdistelty Europe Central segmentin lukuihin 1.7.2010 lukien. Laitevuokraustoiminnat koostuvat seitsemästä työntekijästä, jotka jatkavat työsuhteessa Ramirentiin vanhoina työntekijöinä. Hankinta laajentaa Ramirentin olemassa olevaa verkostoa Tsekin tasavallassa kolmella uudella toimipisteellä Hradec Kràlovessa, Pardubicessa ja Ceska Skalicessa.

Ramirentin tanskalainen tytäryhtiö Ramirent AS hankki 14.12.2010 tanskalaisen rakennusyhtiön E. Pihl & Søn AS:n pienrakennuskone ja henkilö- ja tavarahissitoiminnan ja allekirjoitti samalla viisivuotisen konevuokrasopimuksen. Hankinta toteutetaan ja yhdistellään Ramirentin lukuihin 1.1.2011 lukien.

 

KEHITYS SEGMENTEITTÄIN

 

Suomi

Ramirentin liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2010 1,9 % ja oli 136,9 (134,3) M€. Poislukien sisäinen kalustomyynti liikevaihto kasvoi 7,4 %. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 13,7 (12,1) M€ eli liikevoittoprosentti oli 10,0 % (9,0%). Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennusala kasvoi vuonna 2010 Suomessa 2 %. VTT:n mukaan Suomen kone- ja laitevuokrausmarkkinat kasvoivat 5 % vuonna 2010.

Liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 15,3 % ja oli 35,2 (30,6) M€. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 2,9 (0,1) M€ eli liikevoittoprosentti oli 8,1 % (0,2 %). Kasvun taustalla on pääasiassa asunto- ja korjausrakentamisen merkittävä lisääntyminen. Suomen telakkateollisuuden hiljentynyt toiminta vaikutti kasvuun kielteisesti ja rasitti myös liikevoiton kehitystä neljännellä vuosineljänneksellä.

 

Ruotsi

Ramirentin liikevaihto kasvoi Ruotsissa vuonna 2010 13,6 % ja oli 145,2 (127,9) M€; paikallisilla valuutoilla laskettuna liikevaihto kasvoi 2,1 %. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 23,3 (20,9) M€ eli liikevoittoprosentti oli 16,1 % (16,4 %). Ruotsin rakennusalan liiton (Sveriges Byggindustrier) mukaan rakennusmarkkinat kasvoivat Ruotsissa vuonna 2010 noin 3 %.

Liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 38,5 % ja oli 44,9 (32,4)M€. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 8,3 (4,4) M€ eli liikevoittoprosentti oli 18,5 % (13,4 %). Etenkin maanrakennus, julkisen sektorin kysyntä ja asuntorakentaminen paransivat Ramirentin kasvua vuosineljänneksen aikana. Ramirentin työmaatilojen kysyntä oli voimakasta, ja myös pienrakennuskoneiden kysyntä kasvoi voimakkaasti. Kasvua vauhdittavat ennen kaikkea Tukholma ja sen lähialueet, mutta myös maan keskiset ja eteläiset alueet kehittyivät myönteisesti.

 

Norja

Ramirentin liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Norjassa 4,8 % ja oli 114,4 (109,2) M€, mutta paikallisilla valuutoilla laskettuna liikevaihto aleni 3,9 %. Liiketulos (EBIT) laski ja oli 2,3 (9,1)M€ eli liikevoittoprosentti oli 2,0 % (8,4 %). Norjan rakennusmarkkina pieneni kokonaisuutena noin 3 %.
 

Liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 8,7 % ja oli 31,1 (28,6) M€. Liiketulos (EBIT) laski ja oli 0,1 (1,0) M€ eli liikevoittoprosentti oli 0,3 % (3,4 %). Kasvu perustui rakennusmarkkinoiden elpymiseen vuoden loppua kohden. Alhainen hintataso rasitti edelleen kannattavuutta, mutta hintataso alkoi parantumaan loppu vuotta kohden.

 

Tanska

Ramirentin liikevaihto laski Tanskassa 17,0 % edelleen heikon markkinatilanteen vuoksi ja oli 35,6 M€ vuonna 2010 (2009: 42,9 M€). Liikevoitto (EBIT) oli -2,2 (-4,3) M€ eli liiketulosprosentti oli -6,2 % (-10,1 %). Dansk Byggerin mukaan Tanskan rakennusmarkkinat laskivat vuonna 2010 noin 10 %.

Liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 0,4 % ja oli 9,5 (9,5) M€. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli -0,7 (-4,4) M€ eli liiketulosprosentti oli -7,8 % (-46,2 %). Voimakas hintakilpailu tasaantui ja heikko markkinatilanne paranivat hieman vuoden loppua kohden. E. Pihl&Søn A.S. (Pihl), yksi Tanskan johtavista rakennusliikkeistä, allekirjoitti Ramirentin kanssa viiden vuoden konevuokrasopimuksen ja ulkoisti pienrakennuskoneensa ja nostolaitteensa Ramirentille vuodesta 2011 alkaen. Pihlin kanssa tehty sopimus tuo Ramirent Tanskalle vuosittain arviolta noin 2–3 milj. euron liikevaihdon.

 

Europe East (Venäjä, Baltia ja Ukraina)

Ramirentin liikevaihto Europe East -maissa laski vuonna 2010 16,8 % ja oli 42,7 (51,3) M€ eli 20,2 % paikallisilla valuutoilla laskettuna. Poislukien sisäinen kalustomyynti liikevaihto kasvoi 9.2 %. Liiketulos (EBIT) oli -3,5 (-10,6) M€ eli liikevoittoprosentti oli -8,3 % (-20,7 %). Euroconstructin mukaan (joulukuu 2010) Venäjän rakennusmarkkinat pysyivät ennallaan, ja Baltian maissa rakentaminen väheni 12–19 %.  

Liikevaihto kasvoi neljänneksellä vuosineljänneksellä 19,7 % ja oli 13,4 (11,2) M€. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 1,1 (-2,1) M€ eli liiketulosprosentti oli 8,5 % (-18,5 %). Vuokralaitteiden kysyntä kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä Europe East -maissa pääasiassa infrastruktuurirakentamisen elpymisen vuoksi. Baltian maissa kasvun paluuta selittävät energia-alan investointien kasvu sekä korjausrakentaminen ja infrastruktuurirakentamisen voimistuminen.

 

Europe Central (Puola, Unkari, Tšekin tasavalta ja Slovakia)

Ramirentin liikevaihto Europe Central ‑maissa kasvoi 2,4 % ja oli 66,6 M€ vuonna 2010 (65,0) M€ tai laski 4,3% paikallisilla valuutoilla laskettuna. Liiketulos (EBIT) oli 0,8 (2,8) M€ eli liiketulosprosentti oli 1,2 % (4,3 %). Euroconstructin mukaan (joulukuu 2010) Puola oli Europe Central ‑maista ainoa, jossa rakennusmarkkinat kasvoivat. Kasvun suuruus oli 4,0 %. Tšekin tasavallan ja Slovakian markkinat putosivat noin 10 % ja Unkarin markkina noin 4 %.  

Liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 15,3 % ja oli 18,9 (16,4) M€. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli 1,0 (-1,0) M€ eli liiketulosprosentti oli 5,1 % (-6,2 %). Kasvua toivat lähinnä Puolan ja Unkarin rakentamisen ja teollisen toiminnan elpyminen. Aiempaa alemmat hintatasot ja liiketoiminnan volyymit heikensivät kannattavuutta etenkin Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa.

 

 

NIMITYKSET KONSERNIN JOHTOSSA VUONNA 2010

Dino Leistenschneider (39), M.Sc. (Eng.), nimitettiin uuteen tehtävään Ramirent-konsernin hankintajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1. syyskuuta 2010 alkaen.

 

MUUTOKSIA RAMIRENTIN HALLITUKSESSA

Torgny Eriksson 1947–2010

Ramirent Oyj on syvästi pahoillaan Ramirentin hallituksen jäsenen Torgny Eriksson poismenon johdosta lokakuussa 2010. Hallitus koostuu seuraavasta viidestä jäsenestä: Peter Hofvenstam (puheenjohtaja), Susanna Renlund (varapuheenjohtaja), Kaj-Gustaf Bergh, Johan Ek ja Erkki Norvio.    

 

OSAKKEET

Kaupankäynti osakkeilla

Ramirent Oyj:n osakekannan markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 1 071 (743) M€. Kaupankäynti päättyi osakkeen arvoon 9,85 (6,84) €. Kauden ylin kurssinoteeraus oli 10,10 (8,23) € ja alin 6,17 (2,35) €. Keskikurssi oli 7,85 (5,01) €.

Vuoden aikana Ramirentin osakkeiden vaihto oli 385,6 (321,8) M€ eli 48 832 010 (64 220 362) kpl, joka vastaa 44,9:ää % (59,1 %) Ramirentin osakekannasta.

 

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Tilikauden lopulla Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0 M€ ja osakkeiden määrä oli 108 697 328 kpl.

 

Omat osakkeet

Vuoden 2010 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 393 192 kpl omia osakkeitaan.

 

 

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN 2010 PÄÄTÖKSET

Ramirent Oyj:n 29.3.2010 pidetty yhtiökokous hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2009 maksetaan osinkona 0,15 euroa osakkeelta. Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi myöntää hallitukselle valtuudet päättää viimeistään 31.12.2010 ylimääräisen osingon maksamisesta varsinaisen yhtiökokouksen päättämän osingon lisäksi. Ylimääräisen osingon määrä sai olla enintään 0,10 euroa osakkeelta. Tätä valtuutusta ei käytetty.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistetaan kuusi (6), ja valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen Kaj-Gustaf Berghin, Torgny Erikssonin, Peter Hofvenstamin, Erkki Norvion ja Susanna Renlundin sekä valitsi uudeksi jäseneksi Johan Ekin. Hallituksen jäsen Torgny Eriksson kuoli lokakuussa 2010.

Varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan vuoden 2009 tasolla. Yhtiökokous valitsi uudelleen tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, joka nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Pauli Salminen.

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiöjärjestyksen 10 pykälän muutoksen ja valtuutti hallituksen päättämään enintään 10 869 732 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja enintään 21 739 465 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 10 869 732 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta maksua vastaan.

 

STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Ramirent-konsernin strategian tavoitteena on taata osakkeenomistajille vakaa osinkotuotto ylläpitämällä vankka taloudellinen asema. Ramirentin strategia vuodesta 2010 eteenpäin keskittyy kolmeen päätavoitteeseen: kestävään liikevaihdon kasvuun vahvistamalla tarjontaa, laajentamalla asiakaspohjaa sekä kasvamalla ulkoistamissopimuksin ja valikoiduin yritysostoin, toiminnan korkeatasoisuuteen kehittämällä yhteistä yritysrakennetta eli Ramirent-toimintamallia ja riskitason alentamiseen tasapainoisemman liiketoimintaportfolion ja entisestään kehitettyjen riskinhallintamenettelyiden avulla.

Konsernin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet taloudellisista suhdanteista riippumatta ovat osakekohtaisen tuloksen kasvu vähintään 15 prosenttia vuodessa, sijoitetun pääoman tuotto vähintään 18 prosenttia vuodessa ja nettovelkaantumisaste vähemmän kuin 120 prosenttia jokaisen tilikauden lopussa. Ramirentin periaate osingonjaon osalta on jakaa vähintään 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta osakkeenomistajille.

 

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Riskit ovat tapahtumia tai olosuhteita, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa Ramirentin tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyteen myönteisesti tai kielteisesti. Ramirentin riskien hallinta on johdonmukaista ja sen tarkoituksena on varmistaa, että Ramirent-konserni saavuttaa strategiset tavoitteensa, taloudelliset tavoitteet mukaan lukien. Ramirentin riskien hallinta keskittyy ennakoiviin toimenpiteisiin, toimintojen suojaamiseen, negatiivisten vaikutusten rajoittamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Olennainen osa Ramirentin riskien hallintaa on ylläpitää ja kehittää soveltuva vakuutusturva yhteistyössä vakuutusalan asiantuntijoiden kanssa. Vaikka kokonaisriskialtistus on kasvanut rahoitusmarkkinoiden myllerryksen ja markkinoiden taloudellisen syklin vuoksi, riskienhallintatoimenpiteitä on toteutettu suhteessa toiminnan laajuuteen ja käytettävissä oleviin toimenpiteisiin.

Hallitus hyväksyy riskien hallinnan periaatteet. Riskien arviointi on osa vuosittaista strategiaprosessia. Riskejä arvioidaan suhteessa yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen; näihin kuuluvat myös taloudelliset tavoitteet. Riskien arvioinnissa kunkin riskin vaikutus ja todennäköisyys arvioidaan, ja ne luokitellaan strategisiksi ja muiksi riskeiksi. Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, kun taas muut riskit ovat riskejä, jotka eivät vaikuta näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Riskien arvioinnin yhteydessä laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritetään seurattavat tunnusluvut sekä toimet, joihin riskien toteutuessa ryhdytään. Konsernin johtoryhmä vastaa yhdessä segmenttien ja maiden johdon kanssa riskitunnuslukujen säännöllisestä valvonnasta ja riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta tarvittaessa. Riskienhallintasuunnitelmat toteutetaan konsernin ja segmenttien tasoilla.

Seuraavassa kuvaillut strategiset riskit eivät ole ainoita riskejä, mutta ne sisältävät tärkeimmät riskit, joille Ramirent ja sen osakkeenomistajat altistuvat. 

 

Markkinariskit

Asiakkaiden toimialojen kysynnän muutokset vaikuttavat Ramirentin toimintaan ja taloudelliseen asemaan. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi talouden sykleihin, asiakasyritysten strategioiden muutoksiin, tuotevaatimuksiin tai ympäristöasioihin. Ramirentin liiketoimintaan, kannattavuuteen ja taloudelliseen asemaan vaikuttavat pääasialliset riskit liittyvät rakennustoimialan taloudellisiin suhdanteisiin ja kasvavaan vuokrausalan kilpailuun markkina-alueilla.

Ramirent pyrkii erottumaan kilpailijoistaan tarjoamalla yleisiä vuokrauspalveluja yksittäisestä tuotteesta tietyn projektin koko kaluston hallintaan sekä tarjoamalla teknistä tukea ja paikallista läsnäoloa. Ramirent toimii lisäksi joustavasti ja kustannustehokkaasti ja pyrkii näin varmistamaan kilpailukykynsä. Kilpailuaseman vahvistamiseksi Ramirent on mukauttanut kulurakennettaan ja kehittänyt toimintamalleja. Taantuma on heikentänyt koneiden käyttöastetta ja hintatasoja. Rahoitusmarkkinoiden tilanne rajoittaa yhä kehittyvien markkinoiden uusien hankkeiden rahoituksen saatavuutta, mikä voi vaikuttaa kielteisesti Ramirentin asiakkaisiin ja siten myös Ramirent-konserniin. Aggressiivinen kilpailu vuokraustoiminnassa voi johtaa alhaisempiin hintatasoihin ja katteisiin, vaikka Ramirent pyrkii säilyttämään vakaan hinnoittelun, laajan tarjonnan ja tehokkaan asiakaspalvelun.

Kilpailijakentällä ei tapahtunut vuoden mittaan merkittäviä muutoksia. Fuusiot ja yritysostot sekä uusien toimijoiden tuleminen Ramirentin markkina-alueille voivat kuitenkin aiheuttaa muutoksia.

Yhtiö seuraa säännöllisesti useita markkinoiden tunnuslukuja, kuten rakentamisen volyymiä, rakennusyhtiöiden tilauskantaa ja paikallisia toimialaan liittyviä mittareita. Toimintasuunnitelmat on laadittu ja niitä ylläpidetään jatkuvasti kaikissa maissa tulevaisuutta koskevien vaihtoehtoanalyysien perusteella, jotka mahdollistavat nopean ja ennakoivan reagoinnin markkinan muutoksiin.

 

Operatiiviset riskit

Ramirent parantaa tehokkuutta keskittymällä toimintansa kilpailukyvyn kannalta kriittisimpiin asioihin. Menestyvä myyntitoiminta edellyttää tehokasta myynnin hallinnointia ja kattavaa toimipisteverkostoa. Hankintojen keskittäminen kilpailukykyisimmille toimittajille alentaa kustannuksia ja huoltotarvetta. Ramirent on tiukentanut riskienhallintamenetelmiään. Yhtenäisen kalustorakenteen avulla pyritään optimoimaan käyttöastetta ja ylläpitämään hintatasoja.

Ramirent kehittää laatua, prosesseja ja turvallisuutta liiketoimintayksiköiden ISO 9001 ‑laadunhallinnan tai vastaavien prosessien avulla.

Monet Ramirentin markkina-alueista ovat yhä hyvin pirstaloituneita ja tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa Ramirentin markkina-asemaa valikoitujen yrityskauppojen kautta. Kaikkien ostettavien yritysten täytyy täyttää Ramirentin strategiset ja taloudelliset kriteerit. Tällaisiin hankintoihin liittyy riski sopivien kohteiden tunnistamisesta, onnistuneesta ajoituksesta sekä hankittujen toimintojen liittämisestä osaksi Ramirentin liiketoimintoja. Kasvustrategia voi myös sisältää liiketoiminnan laajentamista uusille maantieteellisille markkinoille, joihin liittyy kulttuurisidonnaisia, poliittisia, taloudellisia, viranomaisista johtuvia ja lainsäädännöllisiä riskejä sekä hyvien paikallisten avainhenkilöiden löytymiseen liittyviä riskejä. Ramirent pyrkii hallitsemaan yrityskauppoihin liittyviä riskejä noudattamalla due diligence ‑menettelyjä ja yrityskauppaprosesseja.

Ramirent arvioi jatkuvasti henkilöstöresurssejaan ja organisaatiorakenteitaan voidakseen varmistaa organisaation tehokkuuden ja pätevyyden sekä voidakseen välttää ikärakenteen epätasapainoisuuden ja henkilöstön suuren vaihtuvuuden. Johdon koulutusohjelman avulla parannetaan johdon pätevyyttä, luodaan yhteinen johdon toimintamalli ja siirretty tietoa liiketoimintayksiköiden välillä.

Ramirentin toiminnot ovat riippuvaisia ulkoisista, sisäisistä ja integroiduista IT-palveluista ja -ratkaisuista. Ramirent pyrkii käyttämään luotettavia tietotekniikka- ja tietoturvaratkaisuja voidakseen välttää käyttökatkot, tietojen häviämisen tai tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden heikentymisen. Ramirent on valinnut pienemmille liiketoimintayksiköille teknologiapaketin, jonka avulla vähennetään kehitys- ja ylläpitokustannuksia.

Kaiken kaikkiaan Ramirent on yhä riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Ramirent pyrkii vähentämään liiallista riippuvuutta yksittäisestä toimialasta etsimällä uusia asiakasryhmiä rakennusalan ulkopuolelta ja tekemällä pidempiä sopimuksia.

 

Lakeihin ja säädöksiin liittyvät riskit

Konsernin liiketoiminnoissa on noudatettava ympäristönsuojelua, työterveyttä ja työturvallisuutta sääteleviä lakeja. Kyseiset lait säätelevät muun muassa jäte- ja tulvaveteen, kiinteisiin ja vaarallisiin jätteisiin ja aineisiin sekä ilmanlaatuun liittyviä asioita. Myös esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisemistä, henkilönsuojainten käyttöä ja turvallisuuskoulutusta säännellään lainsäädännöllä.

Tällä hetkellä yhtiöön ei kohdistu vaateita, mutta lakien noudattamiseen liittyvien kustannuksien syntymistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois.

 

Organisaatioriskit

Ramirent soveltaa hajautettua organisaatiomallia, mikä antaa suuren toimintavapauden liiketoimintayksiköille. Liiketoiminnan hallinta tällaisessa organisaatiossa asettaa raportoinnille ja valvonnalle vaatimuksia, jotka saattavat muodostua hankaliksi organisaation tietyille osille ja voivat vaikeuttaa konsernijohdon toimenpiteiden nopeaa täytäntöönpanoa liiketoimintayksiköissä olosuhteiden muuttuessa. Ramirent on kehittänyt konserniohjeiden täytäntöönpanoa, raportoinnin laatua ja luottoriskien hallintaa.

 

Rahoitusriskit

Rahoitusriskien hallinta määritellään konsernin rahoituspolitiikassa. Ramirentiin kohdistuu tiettyjä rahoitusriskejä, kuten valuuttariski, korkoriski ja maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit. Ramirentin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan riittävän rahoituksen toiminnallisille tarpeille ja minimoimaan rahoituskulut sekä valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun ja muiden rahoitusriskien vaikutuksen kustannustehokkaasti.

Valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa Ramirentin taloudelliseen tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelun vaikutus käy ilmi, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden liikevaihto ja taloudelliset tulokset muunnetaan euromääräisiksi. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää liikevaihtoa tai tulosta, vaikka mitään todellista muutosta ei ole tapahtunut. Suojaustoimenpiteet hoidetaan keskitetysti konsernin rahoitusosastolla.

Luottoriskillä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, ettei asiakas täytä sitoumuksiaan Ramirentiä kohtaan. Ramirentin liiketoimintayksiköt vastaavat myyntitoimintaansa liittyvistä luottoriskeistä. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, aiemmat kokemukset ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tarvittaessa luottoriskejä pienennetään ennakkomaksujen, talletusten, remburssien ja kolmannen osapuolen myöntämien vakuuksien avulla. Luottoriskin määrä on enintään myyntisaamisten senhetkinen arvo. Asiakkaiden luottoriskit ovat jakautuneet, koska Ramirentilla on myyntisaamisia suuresta asiakasmäärästä. Ramirent on tilikauden aikana kehittänyt paikallisia käytäntöjä, joiden avulla pienennetään luottotappioiden riskiä ja kehitetään saatavien hallintaa edelleen. Ramirent seuraa luottoriskejä tarkasti ja tekee säännöllisesti varauksia myyntisaamisiin liittyvistä riskeistä.

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy siihen, ettei pankki tai rahoituslaitos pysty täyttämään velvoitteitaan Ramirent-konserniin nähden. Näillä velvoitteilla tarkoitetaan kaikkia rahoitustapahtumia, joissa vastapuolen maksujen peruuntuminen voi aiheuttaa tappion syntymisen. Vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla rahoitusinstrumentteja, joiden likviditeetti on korkea, ja vastapuolia, joiden luottoluokitus on hyvä. Ramirent tekee yhteistyötä vain sellaisten vastapuolten kanssa, joiden arvioidaan pystyvän hoitamaan velvoitteensa Ramirentia kohtaan.

 

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Latvian ja Liettuan tytäryhtiöiden kansainvälinen fuusio Viron tytäryhtiöön, Ramirent AS:ään, saatiin valmiiksi vuonna 2010. Latvian ja Liettuan tytäryhtiöt Ramirent SIA ja Ramirent AB purettiin ja Latvian ja Liettuan toiminnot hoidetaan Ramirent AS:n sivuliikkeiden kautta.

Venäjälle perustettiin holding-yhtiö LLC Ramirent RUS. Yritys koordinoi Ramirentin venäläisten tytäryhtiöiden toimintaa.

Ruotsalaisten tytäryhtiöiden Hyrmaskiner i Gävle AB:n, Hyrmaskiner i Mora AB:n ja Hyrmaskiner i Falun AB:n fuusiot aloitettiin vuonna 2010. Fuusion tavoitteena on yhtenäistää toimintarakennetta Ruotsissa.

 

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

 

Muutoksia Ramirentin johtoryhmässä

Bjørn Larsen (51), M.Sc. (Business and Marketing), MBA, on nimitetty Senior Vice Presidentiksi Ramirentin Norjan segmenttiin ja johtoryhmän jäseneksi 1.2.2011 alkaen. Larsen seuraa tehtävässä Eivind Bøetä, joka on hoitanut tehtävää vuodesta 2005 joka lopetti Ramirentin palveluksessa 31.1.2011.

Erik Høi (55), B.Sc. (Mechanical Engineer), on nimitetty Senior Vice Presidentiksi Ramirentin Tanskan segmenttiin ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 19.1.2011 alkaen.

Johtoryhmän kokoonpano keskittyy operatiiviseen liiketoimintaan ja korostaa segmenttien rooleja. Konsernin johtoryhmän kokoonpano 1.2.2011 alkaen: konsernijohtaja Magnus Rosén; talousjohtaja Jonas Söderkvist; Kari Aulasmaa, SVP, Suomi ja Europe East - segmentit; Peter Dahlsten, SVP, Ruotsi-segmentti; Tomasz Walawender, SVP, Europe Central-segmentti; Erik Høi, SVP, Tanska-segmentti; Bjørn Larsen, SVP, Norja-segmentti; viestintäjohtaja Franciska Janzon; Mikael Kämpe, johtaja, konsernin kalustohallinta ja hankintajohtaja Dino Leistenschneider.

 

Viimeisimmät ulkoistussopimukset ja yrityskaupat


Destia Oy ja Ramirent Finland Oy allekirjoittivat 10.1.2011 aiesopimuksen, jonka mukaan Destia ulkoistaa työmaatilansa ja osan pienrakennuskoneistaan sekä niihin liittyvät toiminnot Ramirentille ja solmii viiden vuoden konevuokrasopimuksen Ramirentin kanssa. Tavoite on tehdä lopullinen sopimus vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Ramirentin tanskalainen tytäryhtiö Ramirent A/S allekirjoitti 1.2.2011 sopimuksen Länsi-Jyllannissa toimivan Jydsk Materiel Udlejningin konevuokraamoliiketoiminnan ostamisesta. Ramirentille hankittu liiketoiminta merkitsee arviolta 1,5 miljoonan euron liikevaihtoa Tanskassa. Hankittu liiketoiminta yhdistetään konsernin lukuihin maaliskuun 2011 alusta.

 

Uusi kannustinjärjestelmä

Ramirent Oyj:n hallitus päätti 16.2.2011 uudesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joka on suunnattu noin 60 johtohenkilölle ansaintajaksolle 2011–2013. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (TSR), konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROI) ja konsernin kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2011–2013 perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä enintään 287.000 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

 

Päätös hankkia omia osakkeita

Ramirentin hallitus päätti 16.2.2011 yhtiökokouksessa 29.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella hankkia enintään 287.000 yhtiön omaa osaketta. Hankkiminen alkaa aikaisintaan viikon kuluttua siitä, kun päätös on julkistettu 16.2.2011.

 

MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2011

Uusien asuntojen rakentamisen sekä infrastruktuuri- ja korjausrakentamisen markkinoiden odotetaan kehittyvän kaiken kaikkiaan suotuisasti, kun taas liikerakentamisen kysyntä on edelleen heikkoa varsinkin Pohjoismaissa. Tietyissä tuoteryhmissä kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen antaa viitteitä terveemmän hintatason saavuttamisesta.

Rakennusteollisuus RT:n lokakuussa 2010 julkaiseman ennusteen mukaan rakennusala kasvaa vuonna 2011 Suomessa 3 %.

Ruotsin rakennusliiton lokakuussa 2010 julkaiseman ennusteen mukaan rakennusala kasvaa vuonna 2011 Ruotsissa 5 %.      

Euroconstructin joulukuussa 2010 julkaiseman ennusteen mukaan rakentamisen odotetaan kasvavan vuonna 2011 Norjassa 3 % ja Tanskassa 3 %.

Europe East –alueen maissa rakentamisen odotetaan lisääntyvän vuonna 2011 Virossa 10 %, Latviassa 4 %, Liettuassa 5 % ja Venäjällä 3–7 %. Europe Central -maiden osalta Euroconstruct ennustaa, että rakentaminen lisääntyy vuonna 2011 Puolassa 13 % ja Unkarissa 5 %, mutta vähenee Slovakiassa 3 % ja Tšekin tasavallassa 3 %.

 

RAMIRENTIN NÄKYMÄT 2011

Rakennustoiminnan lisääntymisen ja paranevien hintatasojen vuoksi liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2011 ja tuloksen ennen veroja paranevan vuoteen 2010 verrattuna.

 

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 433 456 994,92 €, josta tilikauden voitto on 65 163 372,38 €.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 jaetaan osinkoa 0,25 (0,15) euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakerekisteriin täsmäytyspäivänä 12.4.2011. Hallitus ehdottaa, että osingonmaksu tapahtuu 19.4.2011.

 

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011

Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Pörssitalon Pörssisalissa (Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki) torstaina 7.4.2011 klo 16.30. Ramirent Oyj:n vuosikertomus julkistetaan yhtiön www-sivuilla maanantaina 28.2.2011.

 

 

TULEVAISUUTTA KOSKEVAT LAUSUMAT

Tämän katsauksen lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita ja joihin kuuluvat rajoituksetta lausumat yleisen taloudellisen ja markkinatilanteen kehityksen odotuksista, asiakastoimialojen kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta, yhtiön kasvusta, kehityksestä ja kannattavuudesta, säästötoimenpiteistä, valuuttakurssien ja korkotason vaihtelusta, vireillä olevien ja tulevien yritysostojen ja uudelleenjärjestelyjen menestyksellisyydestä, sekä lausumat, joita edeltävät sanat ”uskoo”, ”odottaa”, ”ennakoi”, ”ennustaa” ja vastaavat ilmaisut, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia.

Tällaiset lausumat perustuvat tämänhetkisiin odotuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin tosiasioihin. Siksi niihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden johdosta todelliset tulokset voivat erota merkittävästi yhtiön tällä hetkellä odottamista tuloksista.

 

 

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
         
(Tuhansina euroina) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Liikevaihto 150 111 126 183 531 284 502 500
Liiketoiminnan muut tuotot 456 370 1 616 2 060
         
Materiaalit ja palvelut -51 045 -43 661 -177 118 -157 153
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -38 170 -33 301 -136 214 -130 934
Poistot ja arvonalentumiset -25 625 -29 805 -97 716 -101 113
Liiketoiminnan muut kulut -24 478 -23 417 -92 122 -86 594
Liiketulos 11 251 -3 632 29 731 28 766
         
Rahoitustuotot 3 814 3 838 13 780 17 936
Rahoituskulut -6 306 -7 461 -22 658 -34 027
Tulos ennen veroja (EBT) 8 760 -7 255 20 853 12 675
Tuloverot -1 635 -2 062 -6 212 -7 992
TILIKAUDEN TULOS 7 125 -9 317 14 640 4 683
         
         
Muut laajan tuloksen erät:  
         
Muuntoerot 2 932 2 159 16 913 19 105
Rahavirran suojaukset 916 1 438 -2 097 1 148
Voitoksi ja tappioksi luokiteltavien rahavirran suojausten osuus 156 -218 2 121 -218
Myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen muutokset -- -99 -- -99
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -235 -291 -239 -216
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT VEROJEN JÄLKEEN 3 769 2 989 16 698 19 720
KATSAUSKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 10 894 -6 328 31 339 24 403
         
Katsauskauden tuloksen jakautuminen:  
Emoyhtiön osakkeenomistajille 7 125 -9 317 14 640 4 683
Määräysvallattomille omistajille -- -- -- --
YHTEENSÄ 7 125 -9 317 14 640 4 683
         
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen:  
Emoyhtiön osakkeenomistajille 10 894 -6 328 31 339 24 403
Määräysvallattomille omistajille -- -- -- --
YHTEENSÄ 10 894 -6 328 31 339 24 403
         
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, € 0,07 -0,09 0,13 0,04

 

 

VARAT  
     
(Tuhansina euroina) 31.12.2010 31.12.2009
     
PITKÄAIKAISET VARAT  
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 427 248 456 076
Liikearvo 93 211 87 194
Muut aineettomat hyödykkeet 10 348 5 851
Myytävissä olevat sijoitukset 422 53
Laskennalliset verosaamiset 13 325 7 660
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 544 555 556 833
     
LYHYTAIKAISET VARAT  
Vaihto-omaisuus 15 856 14 574
Myynti- ja muut saamiset 96 616 80 146
Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verosaamiset 2 902 2 260
Rahat ja pankkisaamiset 1 352 1 800
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 116 727 98 780
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat -- 370
     
VARAT YHTEENSÄ 661 282 655 982

 

 

OMA PÄÄOMA JA VELAT  
     
(Tuhansina euroina) 31.12.2010 31.12.2009
     
OMA PÄÄOMA  
Osakepääoma 25 000 25 000
Arvonmuutosrahasto -2 472 -2 319
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 113 329 113 329
Kertyneet voittovarat 181 783 169 560
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin varoihin liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjatut erät -- 62
EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA 317 640 305 632
Määräysvallattomien omistajien osuus -- --
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 317 640 305 632
     
PITKÄAIKAISET VELAT  
Laskennalliset verovelat 60 413 50 798
Eläkevelvoitteet 6 866 9 750
Varaukset 2 347 3 856
Korolliset velat 137 384 198 061
Muut pitkäaikaiset velat 2 200 --
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 209 209 262 466
     
LYHYTAIKAISET VELAT  
Ostovelat ja muut velat 89 480 67 013
Varaukset 1 762 8 477
Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat 2 658 1 501
Korolliset velat 40 533 10 894
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 134 433 87 885
     
VELAT YHTEENSÄ 343 642 350 351
     
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 661 282 655 982

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA  
               
A = Osakepääoma        
B = Arvonmuutosrahasto      
C = Sijoitetun vapaan pääoman rahasto  
D = Muuntoerot        
E = Kertyneet voittovarat      
F = Myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen erät
G = Oma pääoma yhteensä      
               
1) Oma pääoma 1.1.2009      
2) Osakeperusteiset maksut      
3) Kauden laaja tulos yhteensä  
4) Oma pääoma 31.12.2009      
5) Yhtiön omien osakkeiden hankinta    
6) Osingonjako        
7) Oma pääoma 31.12.2010      
               
(Tuhansina euroina)      
  A B C D E F G
1) 25 000 -3 007 113 329 -36 609 182 246 136 281 095
2) -- -- -- -- 134 -- 134
3) -- 688  -- 19 105 4 683 -74 24 403
4) 25 000 -2 319 113 329 -17 504 187 064 62 305 632
               
2) -- -- -- -- -88 -- -88
5) -- -- -- -- -2 939 -- -2 939
6) -- -- -- -- -16 305 -- -16 305
3) -- -153  -- 16 913 14 640 -62 31 339
7) 25 000 -2 472 113 329 -591 182 374 -- 317 640
                             

 

Oman pääoman laskelmassa kertyneiden muuntoerojen alkusaldoa vertailukauden alussa on oikaistu kertyneitä voittovaroja vastaan 3.101 tuhatta euroa. Oikaisulla ei ole vaikutusta kertyneiden voittovarojen ja kertyneiden muuntoerojen yhteismäärään. Oikaisu perustuu aiempaa tarkempaan informaatioon kertyneiden muuntoerojen määrästä vertailukauden avaavassa taseessa.

 

 

KONSERNIN LYHENNETTY RAHAVIRTALASKELMA
         
(M€) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Liiketoiminnan rahavirta 39,8 28,2 104,2 107,7
         
Investointien rahavirta -15,6 -8,6 -56,2 -20,0
         
Rahoituksen rahavirta  
Lyhytaikaisten lainojen nostot/lyhennykset -4,2 -8,5 0,6 -19,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot/lyhennykset -22,2 -11,0 -29,8 -68,8
Omien osakkeiden ostot -0,9 -- -2,9 --
Maksetut osingot -- -- -16,3 --
Rahoituksen nettorahavirta -27,4 -19,5 -48,5 -87,9
         
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos -3,1 -- -0,5 -0,3
         
Rahat ja pankkisaamiset katsauskauden alussa 4,4 1,8 1,8 2,1
Rahavarojen muuntoero 0,1 -- 0,1 --
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos -3,2 -- -0,5 -0,3
Rahat ja pankkisaamiset katsauskauden lopussa 1,4 1,8 1,4 1,8

 

 

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Korolliset velat, M€     177,9 209,0
Nettovelka, M€     176,6 207,2
Sijoitettu pääoma, M€ (kauden lopussa)     495,6 514,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 1)     8,6 % 8,5 %
Nettovelkaantumisaste, %     55,6 % 67,8 %
Omavaraisuusaste, %     48,0 % 46,6 %
Henkilöstö (keskimäärin)     3 043 3 313
Henkilöstö (kauden lopussa)     3 048 3 021
         
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, M€ 18,1 7,5 62,0 17,5
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 12,1 % 5,9 % 11,7 % 3,5 %
         
1) Luvut on laskettu rullaavan 12 kuukauden lukujen perusteella.  

 

 

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
     
  1-12/10 1-12/09
     
Tulos/osake (EPS), painotettu keskiarvo, laimennettu, € 0,13 0,04
Tulos/osake (EPS), painotettu keskiarvo, laimentamaton, € 0,13 0,04
Oma pääoma/osake kauden lopussa, laimennettu, € 2,93 2,81
Oma pääoma/osake kauden lopussa, laimentamaton, € 2,93 2,81
     
Ulkona olevien osakkeiden määrä (painotettu keskiarvo), laimennettu 108 575 291 108 697 328
Ulkona olevien osakkeiden määrä (painotettu keskiarvo), laimentamaton 108 575 291 108 697 328
Ulkona olevien osakkeiden määrä (kauden loppu), laimennettu 108 304 136 108 697 328
Ulkona olevien osakkeiden määrä (kauden loppu), laimentamaton 108 304 136 108 697 328

 

 

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT  
         
SEGMENTTITIEDOT  
         
Segmenttien tiedot on esitetty IFRS-laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Liiketuloksen alapuolisia eriä – rahoituseriä ja veroja – ei kohdisteta segmenteille.
         
Liikevaihto    
(M€) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Suomi      
- Liikevaihto (ulkoinen) 34,8 30,4 135,2 125,9
- Segmenttien välinen liikevaihto 0,5 0,2 1,8 8,4
Ruotsi      
- Liikevaihto (ulkoinen) 44,8 32,2 144,5 127,2
- Segmenttien välinen liikevaihto 0,2 0,2 0,7 0,6
Norja      
- Liikevaihto (ulkoinen) 30,8 28,5 113,7 109,1
- Segmenttien välinen liikevaihto 0,3 -- 0,7 --
Tanska      
- Liikevaihto (ulkoinen) 8,7 8,9 32,9 40,0
- Segmenttien välinen liikevaihto 0,8 0,5 2,7 2,8
Europe East    
- Liikevaihto (ulkoinen) 12,3 9,9 39,5 36,1
- Segmenttien välinen liikevaihto 1,1 1,2 3,2 15,2
Europe Central    
- Liikevaihto (ulkoinen) 18,7 16,2 65,4 64,1
- Segmenttien välinen liikevaihto 0,2 0,3 1,2 1,0
Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi -3,0 -2,4 -10,2 -28,1
Liikevaihto yhteensä 150,1 126,2 531,3 502,5
         
Liiketoiminnan muut tuotot 0,5 0,4 1,6 2,1
           

 

Liiketulos    
(M€) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Suomi 2,9 0,1 13,7 12,1
Osuus liikevaihdosta, % 8,1 % 0,2 % 10,0 % 9,0 %
Ruotsi 8,3 4,4 23,3 20,9
Osuus liikevaihdosta, % 18,5 % 13,4 % 16,1 % 16,4 %
Norja 0,1 1,0 2,3 9,1
Osuus liikevaihdosta, % 0,3 % 3,4 % 2,0 % 8,4 %
Tanska -0,7 -4,4 -2,2 -4,3
Osuus liikevaihdosta, % -7,8 % -46,2 % -6,2 % -10,1 %
Europe East 1,1 -2,1 -3,5 -10,6
Osuus liikevaihdosta, % 8,5 % -18,5 % -8,3 % -20,7 %
Europe Central 1,0 -1,0 0,8 2,8
Osuus liikevaihdosta, % 5,1 % -6,2 % 1,2 % 4,3 %
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät -1,4 -1,6 -4,7 -1,3
Konsernin liikevoitto 11,3 -3,6 29,7 28,8
Osuus liikevaihdosta, % 7,5 % -2,9 % 5,6 % 5,7 %

 

POISTOT JA ARVONALENTUMISET    
  10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
(M€)      
         
Suomi 5,0 6,6 20,0 18,4
Ruotsi 6,3 4,8 20,7 19,8
Norja 4,6 4,7 18,3 19,5
Tanska 1,8 4,6 6,9 11,1
Europe East 3,3 4,3 15,2 17,1
Europe Central 4,7 4,7 17,0 15,3
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät ja eliminoinnit -0,1 -0,1 -0,3 -0,2
Yhteensä 25,6 29,8 97,7 101,1

 

 

KONSERNIN LIIKETULOKSEN JA TULOKSEN ENNEN VEROJA TÄSMÄYTYS
  10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Konsernin liiketulos 11,3 -3,6 29,7 28,8
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät:  
Rahoitustuotot 3,8 3,8 13,8 17,9
Rahoituskulut -6,3 -7,5 -22,7 -34,0
         
Tulos ennen veroja 8,8 -7,3 20,9 12,7

 

 

INVESTOINNIT    
(M€) 10-12/10 10-12/09 1-12/10 1-12/09
         
Suomi 4,6 4,6 17,2 12,7
Ruotsi 9,2 1,5 30,3 3,6
Norja 3,2 2,7 11,5 6,1
Tanska 0,7 -- 1,4 1,0
Europe East 1,2 0,3 4,3 0,9
Europe Central 2,1 1,9 7,4 13,5
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät ja eliminoinnit -2,9 -3,3 -10,2 -20,2
Yhteensä 18,1 7,5 62,0 17,5

 

 

SEGMENTEILLE KOHDISTETUT VARAT  
(M€)     1-12/10 1-12/09
         
Suomi     124,6 132,1
Ruotsi     155,4 134,2
Norja     141,8 142,2
Tanska     42,4 49,2
Europe East     91,5 99,9
Europe Central     114,2 124,5
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät ja eliminoinnit     -8,6 -26,1
Yhteensä     661,3 656,0

 

PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MUUTOKSET

 

(Tuhansina euroina)      
      31.12.2010 31.12.2009
         
KIRJANPITOARVO KAUDEN ALUSSA   549 173 623 242
Poistot ja arvonalentumiset   -97 716 -101 113
Lisäykset:      
  Koneet ja laitteet   52 668 15 010
  Muut lisäykset   10 633 2 503
         
Vähennykset (myynnit)   -8 224 -12 024
Muut *   24 695 21 554
KIRJANPITOARVO KAUDEN LOPUSSA   531 229 549 173
         
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat   -- 370
         
         
* Muut sisältää muuntoerot, uudelleenluokitukset  
 ja oikaisut yrityskauppojen arvioituihin hankintamenoihin  

 

 

VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT  
     
(M€) 31.12.2010 31.12.2009
     
     
Takaukset 3,2 2,7
     
Investointisitoumukset 0,5 0,1
     
     
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vastaiset vähimmäismaksut 143,4 169,4
Ei purettavissa olevien rahoitusleasing-sopimusten vastaiset vähimmäismaksut 0,3 0,3
Rahoitusleasing-velka taseessa -0,3 -0,3
Ei purettavissa olevien leasing-sopimusten taseen ulkopuoliset vähimmäismaksut 143,4 169,4
     
     
Johdannaisinstrumenteista johtuvat vastuut  
     
Korkojohdannaiset  
Kohde-etuuden nimellisarvo 143,2 196,1
Johdannaisinstrumenttien käypä arvo -2,4 -0,1
     
Valuuttajohdannaiset  
Kohde-etuuden nimellisarvo 40,4 --
Johdannaisinstrumenttien käypä arvo 0,1 --

 

 

NELJÄNNESVUOSITTAISET SEGMENTTITIEDOT

 

  Koko         Koko        
  vuosi Q4 Q3 Q2 Q1 vuosi Q4 Q3 Q2 Q1
  2010 2010 2010 2010 2010 2009 2009 2009 2009 2009
                     
Liikevaihto, M€                    
                     
Suomi 136,9 35,2 37,5 36,1 28,1 134,3 30,6 41,2 33,8 28,7
Ruotsi 145,2 44,9 36,1 34,9 29,4 127,9 32,4 30,8 32,6 32,0
Norja 114,4 31,1 27,6 27,4 28,4 109,2 28,6 26,5 25,2 28,9
Tanska 35,6 9,5 9,0 9,0 8,1 42,9 9,5 10,5 11,6 11,3
Europe East 42,7 13,4 12,3 9,5 7,5 51,3 11,2 18,9 12,0 9,3
Europe Central 66,6 18,9 19,7 15,9 12,1 65,0 16,4 18,2 16,3 14,1
Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi -10,2 -3,0 -1,2 -4,0 -2,0 -28,1 -2,5 -16,6 -6,9 -2,1
Liikevaihto yhteensä 531,3 150,1 140,9 128,7 111,5 502,5 126,2 129,5 124,6 122,2

 

 

  Koko         Koko        
  vuosi Q4 Q3 Q2 Q1 vuosi Q4 Q3 Q2 Q1
  2010 2010 2010 2010 2010 2009 2009 2009 2009 2009
                     
Liiketulos, M€ ja osuus liikevaihdosta (%)                
                     
Suomi 13,7 2,9 7,1 4,0 -0,2 12,1 0,1 6,3 4,9 0,9
Osuus liikevaih-dosta, % 10,0% 8,1% 18,8% 11,1% -0,8% 9,0% 0,2% 15,3% 14,4% 3,1%
Ruotsi 23,3 8,3 7,4 5,0 2,6 20,9 4,4 4,4 6,9 5,3
Osuus liikevaih-dosta, % 16,1% 18,5% 20,6% 14,4% 8,8% 16,4% 13,4% 14,3% 21,1% 16,6%
Norja 2,3 0,1 1,7 1,0 -0,4 9,1 1,0 2,3 3,4 2,5
Osuus liikevaih-dosta, % 2,0% 0,3% 6,1% 3,7% -1,6% 8,4% 3,4% 8,6% 13,4% 8,7%
Tanska -2,2 -0,7 -0,2 -0,7 -0,6 -4,3 -4,4 -0,3 0,4 -0,1
Osuus liikevaih-dosta, % -6,2% -7,8% -1,9% -7,4% -7,8% -10,1% -46,2% -2,8% 3,6% -0,6%
Europe East -3,5 1,1 -0,7 -1,6 -2,4 -10,6 -2,1 -2,0 -3,3 -3,3
Osuus liikevaih-dosta, % -8,3% 8,5% -5,7% -16,5% -32,2% -20,7% -18,5% -10,4% -27,4% -35,8%
Europe Central 0,8 1,0 2,2 0,3 -2,6 2,8 -1,0 1,6 1,6 0,7
Osuus liikevaih-dosta, % 1,2% 5,1% 11,2% 1,9% -21,8% 4,3% -6,2% 8,6% 9,5% 5,1%
Segmenteille kohdistamat-tomat kulut -4,7 -1,4 -0,9 -0,7 -1,8 -1,3 -1,6 -0,6 -0,4 1,2
Konsernin liiketulos 29,7 11,3 16,6 7,4 -5,6 28,8 -3,6 11,7 13,5 7,2
Osuus liikevaih-dosta, % 5,6% 7,5% 11,8% 5,8% -5,0% 5,7% -2,9% 9,0% 10,8% 5,9%

 

 

 

TIEDOTUSTILAISUUS ANALYYTIKOILLE JA LEHDISTÖLLE

Tiedotusvälineille ja analyytikoille järjestetään tiedotustilaisuus keskiviikkona 16.2.2011 klo 11.00 Palace Gourmet’n Konferenssisalissa (osoite: Eteläranta 10, 10. kerros, Helsinki).

 

NETTILÄHETYS JA KONFERENSSIPUHELU

Tiedotustilaisuutta voi seurata keskiviikkona 16.2.2011 klo 11.00 suorana nettilähetyksenä yhtiön internet-sivujen www.ramirent.com kautta tai konferenssipuhelun kautta. Numero: +44 (0)20 7162 0025, koodi 886741. Nauhoitus on saatavilla yhtiön internet-sivuilla www.ramirent.com myöhemmin samana päivänä.

 

KALENTERI VUODELLE 2011

Ramirent noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen vuosituloksen tai osavuosikatsauksen julkistamista.

 

Vuosikertomus 2010                          28.2.2011

Varsinainen yhtiökokous 2011                7.4.2011

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011        10.5.2011 klo 9.00

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011          12.8.2011 klo 9.00

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011          9.11.2011 klo 9.00

 

Tämän pörssitiedotteen taloudellisia tietoja ei ole tilintarkastettu.

 

Vantaalla 16. helmikuuta 2011

 

RAMIRENT OYJ

Hallitus

 

 

LISÄTIEDOT:

Magnus Rosén, toimitusjohtaja, puh.020 750 2845, magnus.rosen(a)ramirent.com

Jonas Söderkvist, talousjohtaja, puh. 020 750 3248, jonas.soderkvist(a)ramirent.com

Franciska Janzon, sijoittajasuhteet, puh. 020 750 2859, franciska.janzon(a)ramirent.com          

 

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.ramirent.com

 

Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka yksinkertaistaa asiakkaittensa liiketoimintoja toimittamalla dynaamisia vuokrausratkaisuja. Palvelemme laajaa asiakaskuntaa, kuten rakennus- ja prosessiteollisuutta, telakoita, julkista sektoria ja kotitalouksia. Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli 531 miljoonaa euroa. Konsernilla on 3.000 työntekijää 378 toimipaikassa 13 maassa Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Ramirent on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.