Vieremä, Finland, 2013-11-18 09:12 CET (GLOBE NEWSWIRE) --
Metsäenergiapäivä Vieremällä 18.11.
Metsäenergian käyttö on tuottavaa kansantaloutta
Lämpöä lähituotantona
Suomi on kärkimaita metsäenergian hyödyntämisessä ja puunkorjuun ja polttoteknologian kehittämisessä. Metsäenergia ei ole tulevaisuuden visiointia ympäristöystävällisemmästä lämmöstä – monella paikkakunnalla metsäenergian tehokas hyödyntäminen on arkitodellisuutta. Alan toimintamalleissa ja tekniikassa on mahdollisuuksia entistä laajemmin myös vientituotteeksi.
Vieremällä maanantaina 18. marraskuuta järjestetyssä Metsäenergiapäivässä puhunut kansanedustaja Markku Eestilä toi esille metsähakkeen suuren merkityksen Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteissa.
- Tämän hetken energiapolitiikan suurimpana haasteena on pelastaa kotimainen puu ja turve halvan kivihiilen ja matalan päästöoikeuden muodostamasta kuristusotteesta, Eestilä totesi.
- Kotimaisen polttoaineen käyttö parantaa Suomen vaihtotasetta ja luo työpaikkoja maakuntiin. Vieremä on tässä kehityksessä edelläkävijä, Eestilä sanoi.
Vieremä metsäenergian hyödyntämisen mallikuntana
Pohjois-savolaisessa Vieremän kunnassa metsäenergian käyttö on tehokasta, paikallista ja kannattavaa. Vieremä on metsäenergian käytön mallikunta, jossa paikallinen lämpölaitos tuottaa kaukolämmön 100 % metsäenergialla. Metsäenergiakeskittymänä paikkakunta on poikkeuksellinen. Metsäenergia korjataan paikallisten metsänomistajien harvennuskohteilta paikallisten koneyrittäjien voimin ja paikallisen konevalmistajan metsäkoneilla. Samalla hoidetaan noin 200 hehtaaria nuorta metsää tuottamaan paremmin arvopuuta myöhempiin hakkuisiin sahojen raaka-aineeksi ja muuhun metsäteollisuuteen. Paikallisen yrittäjän hakettamasta puusta syntyy lämpöä naapurikunnassa valmistetussa lämpölaitoksessa. Noin 4000 asukkaan Vieremällä haketoimitusten arvo on noin 400 000 EUR vuodessa lämpölaitokselle toimitettuna. Vastaava energiamäärä öljyllä maksaisi lähes kaksi miljoonaa euroa.
Metsä tuottavaksi metsäenergian korjuulla
Kotimaisen energialähteen käytöllä on monia vaikutuksia kuntien talouteen. Metsäenergian avulla kunnilla on mahdollisuus saada paikallisesta raaka-aineesta paikallisten yrittäjien voimin hiilineutraalia polttoainetta paikallisiin lämpövoimaloihin. Paikallinen ja kotimainen raaka-aine turvaa työpaikkoja ja on läheltä kuljetettuna kustannustehokasta.
Metsäenergian käyttöä ei rajoita pula raaka-aineesta. Puuta riittää Suomen metsissä sekä teollisuuteen että energiantuotantoon, ja puun käyttöä voidaan lisätä metsiemme kasvun ja ympäristön kannalta kestävästi. Suomen metsät kasvavat vuosittain 104,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta korjataan noin 50 % eli tänä vuonna noin 54 miljoonaa kuutiometriä. Metsistämme voitaisiin kestävästi korjata 73 miljoonaa kuutiota, jonka lisäksi voitaisiin korjata 21 miljoonaa kuutiota energiapuuta.
Pääasiassa ainespuun korjuun yhteydessä kerättävänä metsäenergiana (oksat, latvukset, kannot) korjataan tällä hetkellä 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsänhoidollisista syistä ja ensiharvennuksilta korjataan energiakäyttöön myös pienpuuta, jossa on myös metsäenergian käytön lisäämisen kannalta suurin potentiaali. Metsäenergian aktiivisella hyödyntämisellä saadaan kuiduksi kelpaamaton harvennusmetsien puu kannattavasti liikkeelle ja metsät tuottavaan kuntoon. Suomen metsien nykyinen tuottavuus on saavutettu pitkäjänteisellä ja tehokkaalla metsänhoidolla ja puunkorjuulla.
Metsäenergia on 100 % uusiutuva energialähde
Metsäenergian tehokkaalla käytöllä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus sen vähentäessä samalla riippuvuutta tuontipolttoaineista. Metsäenergialla on mahdollista korvata kivihiilen energiakäyttö Suomessa lähes kokonaan. Suuntaus on kuitenkin tällä hetkellä se, että kivihiiltä tuodaan Suomeen lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten. Jatkuessaan suuntaus olisi kestämätön paitsi kansantaloudelle, myös ympäristölle.
Metsäenergia on polttoaineena verraten puhdas. Puupolttoaineiden käytöstä syntyy muita kiinteitä polttoaineita vähemmän rikki-, typpi- ja raskasmetallipäästöjä. Kasvaessaan puu sitoo hiiltä, joka vapautuu poltettaessa. Puun energiakäyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jos huolehditaan, että metsä kasvaa vähintään yhtä paljon kuin sitä hyödynnetään.
Metsäenergian osuus Suomessa tuotettavasta energiasta on noin viidennes. Suomen tavoitteena on ollut nostaa metsähakkeen käyttö 13,5 miljoonaan kuutioon (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen taso on tästä luvusta noin puolet. Suomen metsänkasvu on kuitenkin nopeampaa kuin koskaan aiemmin, eikä Suomen metsissä ole koskaan ollut enemmän puuta kuin tänä päivänä.
Osaaminen ja tekniikka vientituotteena
Suomessa eri konevalmistajien kehittämät ratkaisut metsäenergian korjuuseen ja hyödyntämiseen ovat vientituotteina maailman kärkitasoa. Omalta osaltaan metsäenergian kotimainen käyttö mahdollistaa myös kotimaisen laitekehityksen ja valmistuksen ja sitä kautta myös alan työpaikkojen syntymisen ja pysymisen Suomessa. Metsäenergian aktiivinen korjuu lisää myös metsäkoneiden käyttöastetta ja parantaa koneenkuljettajien ympärivuotista työllistymistä.
Koneyrittäjäliiton mukaan metsäenergian hankinta työllistää jo noin 2000 henkilötyövuotta kone, haketus- ja kuljetusyrityksissä. Kerrannaisvaikutukset kaksinkertaistavat määrän. Koneyrittäjien mukaan energialaitoksille toimitettuna energiapuun tuotannon arvo on noin 310 miljoonaa euroa, josta työtuloja on noin 60 miljoonaa euroa. Mikäli kotimaisen energiapuun käyttö lisääntyy tavoitellusti, nousee metsähakkeen tuotannon arvo liki 550 miljoonaan euroon, työllistäen määrä yli 3500 henkilötyövuoden ja työtulot yli 100 miljoonan euron.
Vaikutus Suomelle on vakuuttava paitsi ympäristön ja työllisyyden kannalta, myös talouden kannalta kunnallis-, tulo- ja pääomaverojen kautta.
Vieremällä 18. marraskuuta 2013
PONSSE OYJ
Lisätietoja:
Tuomo Moilanen, Manager, Forest Company Cooperation and Information Systems
puh. 040 754 4863
Kuvia: http://www.ponsse.com/fi/media-arkisto/kuvat/tapahtumat/2013