CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 4.2.2022, KLO 8.30
Consti Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2021
VAKAA SUORIUTUMINEN JATKUI
10–12/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 10–12/2020):
- Liikevaihto 82,6 (78,1) milj. euroa; kasvua 5,8 %
- Käyttökate 4,0 (3,7) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,9 % (4,8 %)
- Oikaistu liiketulos 3,0 (3,5) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 3,6 % (4,5 %)
- Liiketulos 3,0 (3,0) milj. euroa ja liiketulosprosentti 3,6 % (3,8 %)
- Tilauskanta 218,6 (177,9) milj. euroa, kasvua 22,9 %
- Uudet tilaukset 66,9 (54,3) milj. euroa; kasvua 23,1 %
- Vapaa kassavirta 6,1 (3,6) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,30 (0,27) euroa
1–12/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–12/2020):
- Liikevaihto 288,8 (274,6) milj. euroa; kasvua 5,1 %
- Käyttökate 9,2 (11,4) milj. euroa ja käyttökateprosentti 3,2 % (4,2 %)
- Oikaistu liiketulos 9,5 (9,5) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 3,3 % (3,5 %)
- Liiketulos 5,7 (8,2) milj. euroa ja liiketulosprosentti 2,0 % (3,0 %)
- Vapaa kassavirta 5,5 (18,3) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,47 (0,70) euroa
- Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,45 euroa osakkeelta
Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2022:
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2022 liiketulos on 9-13 miljoonaa euroa.
| AVAINLUVUT (1 000 €) | 10-12/ 2021 | 10-12/ 2020 | Muutos % | 1-12/ 2021 | 1-12/ 2020 | Muutos % |
| Liikevaihto | 82 605 | 78 098 | 5,8 % | 288 773 | 274 646 | 5,1 % |
| Käyttökate | 4 014 | 3 729 | 7,7 % | 9 202 | 11 440 | -19,6 % |
| Käyttökateprosentti, % | 4,9 % | 4,8 % | 3,2 % | 4,2 % | ||
| Oikaistu liiketulos | 3 011 | 3 522 | -14,5 % | 9 535 | 9 478 | 0,6 % |
| Oikaistu liiketulosprosentti, % | 3,6 % | 4,5 % | 3,3 % | 3,5 % | ||
| Liiketulos | 3 011 | 2 954 | 1,9 % | 5 705 | 8 237 | -30,7 % |
| Liiketulosprosentti, % | 3,6 % | 3,8 % | 2,0 % | 3,0 % | ||
| Katsauskauden tulos | 2 290 | 2 142 | 6,9 % | 3 717 | 5 675 | -34,5 % |
| Tilauskanta | 218 578 | 177 857 | 22,9 % | |||
| Vapaa kassavirta | 6 136 | 3 641 | 68,5 % | 5 458 | 18 334 | -70,2 % |
| Kassavirtasuhde, % | 152,9 % | 97,7 % | 59,3 % | 160,3 % | ||
| Korollinen nettovelka | 14 262 | 4 737 | 201,1 % | |||
| Velkaantumisaste, % | 44,7 % | 14,1 % | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, ROI % | 9,2 % | 13,6 % | ||||
| Henkilöstö kauden lopussa | 961 | 927 | 3,7 % | |||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) | 0,30 | 0,27 | 11,1 % | 0,47 | 0,70 | -32,9 % |
Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti
"Constin vakaa kehitys jatkui vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Loka-joulukuun liikevaihtomme kasvoi 5,8 prosenttia ja oli 82,6 (78,1) miljoonaa euroa. Tilikaudella 2021 liikevaihtomme palasi kasvu-uralle. Tammi-joulukuun liikevaihtomme kasvoi 5,1 prosenttia ja oli 288,8 (274,6) miljoonaa euroa.
Loka-joulukuun oikaistu liiketuloksemme ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 3,0 (3,5) miljoonaa euroa eli 3,6 (4,5) prosenttia liikevaihdosta. Loka-joulukuun liiketuloksemme oli 3,0 (3,0) miljoonaa euroa eli 3,6 (3,8) prosenttia liikevaihdosta. Operatiivisesti vuoden viimeinen neljännes sujui kaksijakoisesti. Parhaat tulosyksikkömme suoriutuivat erinomaisesti, mutta kahden heikosti kannattavan alueellisen tulosyksikkömme suoriutuminen oli odotuksiamme heikompaa. Tilikauden oikaistu liiketuloksemme ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä pysyi viime vuoden tasolla ja oli 9,5 (9,5) miljoonaa euroa eli 3,3 (3,5) prosenttia liikevaihdosta.
Vakaan kannattavuuden sekä vapautuneen käyttöpääoman ansiosta loka-joulukuun vapaa kassavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden ja oli 6,1 (3,6) miljoonaa euroa. Positiivisen kassavirtakehityksen myötä myös tase- ja likviditeettiasemamme vahvistuivat viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Saimme loka-joulukuun aikana uusia tilauksia 66,9 (54,3) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 23,1 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Tammi-joulukuun uudet tilauksemme kasvoivat 28,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja olivat 275,1 (214,3) miljoonaa euroa. Vahvan tilauskertymän ansiosta katsauskauden lopun tilauskantamme kasvoi 22,9 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 218,6 (177,9) miljoonaa euroa. Tilikauden hyvä tilauskertymä, vahvistunut tilauskanta sekä liikevaihdon kasvu ovat hyvä osoitus, että strategiamme on otettu asiakkaidemme keskuudessa hyvin vastaan.
Vuonna 2021 keskityimme toteuttamaan helmikuussa julkistettua strategiaamme, jonka keskiössä ovat houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen yhtiön nykyisissä liiketoiminnoissa, laajentuminen uudisrakentamiseen, vastuullisuus sekä asiakkaille luotavan arvon laajentaminen. Tilikauden aikana edistyimme strategisissa hankkeissamme suunnitelmiemme mukaisesti. Kesäkuussa kirjasimme tilauskantaamme kaksi strategiamme mukaista uudishanketta ja elokuussa toteutimme RA-Urakointi Oy:n osakekannan hankinnan vastataksemme lisääntyneeseen kysyntään taloyhtiömarkkinassa. Lisäksi vahvistimme vuoden aikana kohdennetusti kyvykkyyksiämme muun muassa hankekehityksessä, suunnittelunohjauksessa sekä energiatehokkuudessa. Vastuullisuudessa työmme eteni strategiakaudelle valittujen vastuullisuusteemojemme, ympäristömyönteisyys, työturvallisuus ja työhyvinvointi, toimitusketju ja asiakastyytyväisyys, mukaisesti.
Rakentamisen ja taloteknisten palveluiden markkinaympäristö jatkui kohtuullisena vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa rakennuskustannusten nousun vaikutus liiketoimintaamme oli jonkin verran alkuvuotta suurempi niiden käynnissä olevien hankkeiden osalta, joissa nopeaan materiaalikustannusten nousuun ei ole tarjousvaiheessa varauduttu riittävästi. Koronaviruspandemialla (COVID-19) ei ollut kokonaisuutena merkittävää vaikutusta liiketoimintaamme tilikauden 2021 aikana.
Tämänhetkisen markkinanäkemyksemme mukaan uskomme korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden kysynnän pysyvän kohtuullisella tasolla vuonna 2022. Toimintaympäristön merkittävimmät epävarmuudet liittyvät rakennuskustannusten nousuun sekä materiaalien saatavuuteen. Lisäksi koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta toimintaympäristöön erityisesti suurten tautitapausmäärien vuoksi. Vahva tilauskantamme antaa meille kuitenkin hyvät edellytykset jatkaa positiivista ja vakaata kehitystämme vuonna 2022.”
Toimintaympäristö
Ammattimainen korjausrakentaminen on lisääntynyt Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Kasvu on ollut suhteellisen tasaista, sillä korjausrakentaminen on enemmän tarvelähtöistä ja vähemmän suhdanneherkkää kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät rakennuskannan iän lisäksi erityisesti ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimukset sekä kaupungistuminen ja työskentelytapojen muutokset.
Vuonna 2021 korjausrakentamisen markkina kasvoi arviolta 1–1,5 prosenttia. Samaan aikaan uudisrakentamisen markkinan arvioidaan kasvaneen jopa 7,8 prosenttia ja koko talonrakennusmarkkinan noin 4,7 prosenttia. Koronapandemialla ei ollut vuonna 2021 merkittävää vaikutusta rakentamiseen. Korjausrakentamisen markkina on Suomessa hyvin fragmentointunut ja alalla toimii paljon pieniä yrityksiä.
Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2021 oli noin 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli noin 8,1 miljardia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.
Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta on ollut viime vuosina noin puolet. Vuonna 2021 osuus oli noin 45 prosenttia. Foreconin markkina-analyysin mukaan korjausrakentamisen määrä on kolminkertaistunut Suomessa aikavälillä 1980–2020. Vaikka korjausrakentamisen kasvuvauhdin odotetaan hieman hidastuvan, sillä arvioidaan olevan uudisrakentamista paremmat kasvunäkymät, kun tarkastellaan koko 2020-lukua. Uudisrakentamisen kasvua ovat vauhdittaneet asuntotuotannon rinnalla julkiset palvelurakennukset, erityisesti koulut ja sairaalat. Koulujen uudisrakentamisen kasvusta huolimatta julkisen rakentamisen odotetaan lähivuosina hidastuvan, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus rakentamisen määrään.
Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Tähän asti eniten on korjattu 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä, ja korjauksissa on painottunut talotekniikka. Nopeimmin korjausrakentamisessa ovatkin lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, joiden Forecon arvioi lisääntyneen 2000-luvulla noin 4–5 prosenttia vuodessa, kun korjausrakentaminen kokonaisuudessaan on kasvanut keskimäärin noin 1–2 prosenttia vuodessa. Talotekniikan osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista ja noin 40 prosenttia koko rakennuskannan korjauksista. Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä, joten taloyhtiöiden lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin. Lisäksi ilmastonmuutoksen tuomat voimakkaat säävaihtelut ja viistosateet asettavat julkisivut aiempaa suuremmalle koetukselle ja lisäävät huoltotarvetta. Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.
Korjausrakentamisen kysyntää ylläpitää myös liike- ja toimistorakennusten korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita. Esimerkiksi etätyön lisääntyminen ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.
Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta parempaa energiatehokkuutta, mikä lisää sekä asuintalojen että liike- ja toimistotilojen korjaustarpeita.
Korjausrakentamisen odotetaan lisääntyvän vuonna 2022 noin 1,3–2,0 prosenttia. Rakennusteollisuus RT sekä valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä ennustavat kasvuksi noin 2,0 prosenttia ja Euroconstruct 1,3 prosenttia. Sekä asuinrakennusten että toimitilarakennusten korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan. Koko rakentamisen kasvuennusteet vuodelle 2022 vaihtelevat 2,0 ja 2,5 prosentin välillä.
Yleisiä riskejä kasvulle ovat rakennuskustannusten nousu ja sekä henkilöstön että materiaalien saatavuus. Puute osaavasta henkilöstä koskee erityisesti kasvukeskuksia, joihin sekä uudis- että korjausrakentaminen yhä voimakkaammin keskittyy.
Näkymät vuodelle 2022
Rakentamisen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2022 noin 2,0 prosenttia edellisvuodesta. Korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin 1,3 prosenttia vuonna 2022. Sekä asuinrakennusten että toimitilarakennusten korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan.
Vuoden 2022 toimintaympäristön merkittävimmät epävarmuudet liittyvät rakennuskustannusten nousuun sekä materiaalien saatavuuteen. Lisäksi koronaviruspandemialla voi olla negatiivinen vaikutus käynnissä olevien hankkeiden toteutusedellytyksiin suurten tautitapausmäärien vuoksi.
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2022 liiketulos on 9-13 miljoonaa euroa.
Tiedotustilaisuus
Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 4.2.2022 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.
Taloudellisten julkaisujen ajankohdat vuonna 2022
Consti julkistaa vuoden 2021 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä yhtiön verkkosivuilla viikolla 11/2022.
Consti Oyj:n vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 5.4.2022 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella myöhemmin.
Vuoden 2022 aikana Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta:
- Osavuosikatsaus 1-3/2022 julkaistaan 29.4.2022
- Puolivuosikatsaus 1-6/2022 julkaistaan 22.7.2022
- Osavuosikatsaus 1-9/2022 julkaistaan 27.10.2022
CONSTI OYJ
Lisätietoja:
Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.consti.fi
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2021 Consti-konsernin liikevaihto oli 289 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.
Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi
Liite
