"Talouden dynamiikka vaikuttaa mitä suurimmassa määrin yrityksen keskeisten sidosryhmien toimintaan, motiiveihin ja hyvinvointiin. Tässä yhteydessä verotusta ei voi kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä sivuuttaa," sanoi Nokian pääjohtaja Jorma Ollila tiistaina Helsingissä.
Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa puhunut Ollila tarkasteli puheessaan yrityksen kokonaisvaltaista vastuuta sidosryhmistään erityisesti omistajien, henkilöstön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Ollila kävi myös läpi niitä käytäntöjä, joita Nokiassa johdonmukaisesti sovelletaan corporate governance-kysymyksissä.
Suomen kokonaisverorasitus on korkeimpia maailmassa. "Verotuksen merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouden kasvuedellytysten kannalta korostuu tulevaisuudessa, koska eläke-, terveys- ja muut sosiaalimenot ovat kasvamassa väestön ikärakenteen muuttuessa. Uhkakuvaksi nousee, että yhteiskunnan menojen kasvun vuoksi varsinkin työn verotusta joudutaan entisestään kiristämään. Pahimmillaan tästä seuraa ongelmavyyhti, joka johtaa väistämättä rapautuvaan kilpailukykyyn", arvioi Ollila.
"Kilpailukyvystämme on syytä kantaa huolta, sillä menestyminen viime vuosien kilpailukykyvertailuissa on osin harhaa. Uusissa vertailuissa olemme aina samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan itse ja Suomi menestyy vain jos se pitää itse huolta kilpailukyvystään", Ollila painotti.
Talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamista ja pyrkimyksiä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on siis jatkettava. "Uudistamalla palkkaverotusta voidaan vahvistaa kilpailukykyä, lisätä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja luoda mahdollisuus rahoittaa yhteiskunnan palveluja nykyistä alhaisemmalla veroasteella. Työn verotuksen uudistaminen ei luonnollisestikaan yksin riitä takaamaan kilpailukykyämme. On kiinnitettävä myös huomiota siihen, miten verorahoja käytetään ja mihin niitä suunnataan. Julkista palvelutuotantoa on myös mahdollista tehostaa avaamalla sitä kilpailulle", Ollila sanoi.
"Yrityselämän ja koko Suomen lähivuosien haasteet liittyvät vastuuseen muuttuvissa olosuhteissa. Olemme itse saaneet hyvän perinnön edellisiltä sukupolvilta. Meidän tulee jättää jälkeemme kansantalous ja yritykset, jotka pystyvät tuottamaan kestävän ja kohtuullisen hyvinvoinnin ja vakautta luovan vaurauden. Toisaalta meillä on maailmanlaajuinen vastuu osallistuessamme kansainväliseen työnjakoon ja talouden yleiseen kehitykseen. Tämä tarkoittaa vastuuta yrityksen kaikista sidosryhmistä, ja sitä, että vastuun valvonta on huolella järjestetty", Ollila totesi.
Laaja vastuu sidosryhmistä hyvällä hallintomallilla
Ollila käsitteli puheessaan myös corporate governancea, eli niitä sääntöjä ja rakenteita, joilla yritysjohtoa ohjataan ja valvotaan. Ohjauksella pyritään takaamaan, että yritysjohto toimii omistajien parhaaksi, tavoitteenaan yrityksen mahdollisimman hyvä kannattavuus ja pitkän aikavälin tuotto omistajille. Luonnollisesti huomioon otetaan myös yrityksen muiden sidosryhmien intressit.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa omistaja-arvon lisääminen on keskeisin yritystoiminnan tavoite. Suomessa omistaja-arvo –ajattelu on lyönyt läpi osakemarkkinoidemme kansainvälistymisen myötä ja vahvistanut pääomamarkkinoiden kautta tapahtuvan ohjauksen merkitystä.
Ollilan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti kolme asiaa ovat vaikuttaneet merkittävästi Nokian hallintomallin kehittämiseen: jatkuvasti lisääntynyt ja avoin tulosraportointi, osakesarjojen yhdistäminen sekä hallituksen toimintatapoja ja kokoonpanoa koskevat uudistukset.
Hallituksen merkitys on hajautuneessa omistusrakenteessa keskeinen. Ollila korosti sitä, että hallituksen tulee edustaa kaikkia omistajia ja vaalia heidän yhteisiä etujaan tasapuolisesti.
Globalisaatio luo paineita yhdenmukaistaa yritysten ohjaus- ja valvontajärjestelmiä eri maissa. "Edistykselliset yritykset seuraavat corporate governance –kysymyksiin liittyvää keskustelua aktiivisesti ja pyrkivät havaitsemaan alan kehityssuunnat ja sidosryhmien tarpeet viivytyksettä. Periaatteena on kehittää hallintomallia oma-aloitteisesti, ei reagointina viranomaisten vaatimuksiin. On realistista edellyttää, että tietyt hyvän hallintomallin periaatteet otetaan mahdollisimman laajalti käyttöön, mutta yrityksiä ei voi pakottaa yhteen ainoaan kaavaan hallintojärjestelyiden osalta" arvioi Ollila.
"Monet niistä toimintaperiaatteista, jotka ovat välttämättömiä yrityksen ja sen sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa, määritellään yrityksen hyvässä hallintomallissa. Corporate governance –periaatteiden mukaisesti yritys voi myös huolehtia sidosryhmiensä hyvinvoinnista laajasti, vaikka se asettaisikin niitä keskenään tarkoituksenmukaiseen tärkeysjärjestykseen", Ollila painotti.