Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
30.4.2014
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2013 päättyneeltä
tilikaudelta
Talvivaaran yrityssaneerausmenettely etenee
Rohkaisevaa kehitystä viime aikoina nikkelimarkkinoilla ja tuotannossa
Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat
* Nikkelin tuotanto 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179 tonnia
* Tuotantoon vaikutti metallien talteenottolaitoksella marras-joulukuussa
pidetty neljän viikon seisakki, joka toteutettiin laimentuneen
prosessiliuoksen tehtyä tuotannon kannattamattomaksi
* Uusissa malmikasoissa biokasaliuotus on edennyt parhaiden aiempien
bioliuotuskasojen tasolla ja uudet kasat ovat parantaneet merkittävästi
prosessiliuoksen metallipitoisuuksia metallitehtaalla pidetyn seisakin
jälkeen
* Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") ja sen
tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy ("Talvivaara Sotkamo") hakivat
yrityssaneerausta 15.11.2013 ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä
29.11.2013 ja 17.12.2013
Keskeiset tapahtumat 2013
* Nikkelin tuotanto 8 662 tonnia ja sinkin tuotanto 17 418 tonnia
* Vesienhallinnan haasteet vaikuttivat tuotantoon läpi vuoden johtuen
ylimääräisestä vedestä vanhemmissa bioliuotuskasoissa ja liikaveden
heikentämästä liukenemisesta näillä kasoilla
* Malmin louhinta oli tilapäisesti keskeytettynä syyskuusta 2012 toukokuun
2013 puoliväliin; louhinnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen saavutettiin
uusia tuotantoennätyksiä sekä louhinnassa että materiaalin käsittelyssä
(murskaus, kasaus ja purku) kunnes nämä toiminnat keskeytettiin jälleen
marraskuussa vaikean rahoitustilanteen vuoksi
* 261 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti toteutettiin huhtikuussa 2013;
annin jälkeen kassavarojen kulutus on ollut ennakoitua suurempaa johtuen
ylimääräisen veden pitkään jatkuneesta tuotantoa heikentävästä vaikutuksesta
ja heikosta nikkelin markkinahinnasta lähes koko vuoden ajan
* Merkittävä panostus kestävään kehitykseen: ympäristöinvestoinnit 34
miljoonaa euroa ja vesienhallinnan käyttökustannukset 36 miljoonaa euroa
* 593 miljoonan euron alaskirjaukset käyttöomaisuuteen ja varastoon sekä 76
miljoonan euron alaskirjaukset laskennallisiin verosaamisiin perustuen
heikkoon nikkelimarkkinaan vuoden 2013 lopulla sekä
yrityssaneerausmenettelyyn ja Yhtiön taloudelliseen asemaan liittyvään
epävarmuuteen
* Alaskirjauksilla ei ole kassavaikutusta ja ne ovat yleisiä kaivossektorilla
hyödykemarkkinoiden laskusuhdanteiden aikana kuten vuonna 2013
* Liiketappio ennen alaskirjauksia 108 miljoonaa euroa; raportoitu liiketappio
702 miljoonaa euroa
Keskeiset tapahtumat vuonna 2014 tilinpäätöstiedotteen päivämäärään asti
* Tammi-maaliskuun 2014 nikkelin tuotanto 3 068 tonnia ja sinkin tuotanto
5 726 tonnia;
paras vuosineljännes Q3 2012 jälkeen
* Kuluvan vuoden nikkelin tuotanto 28.4.2014 mennessä 4 203 tonnia ja sinkin
tuotanto 8 032 tonnia; tasainen tuotanto vuoden ensimmäisten neljän
kuukauden aikana
* Uudet kasat liukenevat hyvin ja tuottavat suurimman osan tällä hetkellä
tuotettavista metalleista, liuoksen nikkelipitoisuus noin 1,3-1,5 g/l
* Malmin tuotanto on keskeytettynä kunnes lisärahoitus on varmistunut
* Laina- ja sinkin tuotevirtasopimuksen väliaikainen keskeytyssopimus
Nyrstarin kanssa enintään
20 miljoonan euron lainasta ja optiosta myydä enintään 80 000 tonnia sinkkiä
Nyrstarille markkinahintaan; optiolla on merkittävä lisärahoitusvaikutus
Talvivaaralle
* Selvittäjä on laatinut selvitykset Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja
Talvivaara Sotkamon taloudellisesta tilanteesta ja katsoo, että Yhtiöille on
laadittavissa toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma, mikäli
rahoitusratkaisut saavutetaan.
Tuotantoennuste vuodelle 2014
Talvivaaran arvioon vuoden 2014 tuotannosta vaikuttavat parhaillaan
neuvoteltavien rahoitusratkaisujen toteutuminen, määrä ja ajoitus. Koska varmaa
rahoitusratkaisua ja sen mukaista tuotantosuunnitelmaa ei toistaiseksi ole,
Yhtiö ei voi toistaiseksi antaa ennustetta kuluvan vuoden tuotannosta tai
tuotanto- ja investointikustannuksista.
Tunnusluvut
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Milj. euroa | Q4| Q4| FY| FY
| 2013| 2012| 2013| 2012
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Liikevaihto | 12,6| 25,7| 77,6| 142,9
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Liiketappio ennen alaskirjauksia | * | * | -108,8|
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Liiketappio | -628,7| -57,0| -701,8| -83,6
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
% liikevaihdosta |-4 988,7%|-221,9%|-904,7%|-58,5%
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Kauden tappio | -731,8| -59,4| -812,5|-103,9
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Osakekohtainen tulos, EUR | -0,43| -0,22| -0,48| -0,38
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Omavaraisuusaste | -46,1%| 24,3%| -46,1%| 24,3%
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Korolliset nettovelat | 548,7| 563,8| 548,7| 563,8
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Velkaantumisaste | 190,9%| 183,8%| 190,9%|183,3%
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Investoinnit | 7,4| 29,6| 60,5| 97,5
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Rahavarat kauden lopussa | 5,9| 36,1| 5,9| 36,1
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa| 549| 588| 549| 588
-------------------------------------+---------+-------+-------+------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut koko vuoden 2013 luvut ovat
tilintarkastettuja; vuosineljännestä koskevat luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Viimeaikaiset tapahtumat edellisen, helmikuun
lopussa antamamme toimintapäivityksen jälkeen ovat olleet rohkaisevia:
nikkelimarkkinoiden tunnelma on kääntynyt positiiviseksi ja nikkelin hinta on
noussut noin 14 000 dollarista yli 18 000 dollariin tonnilta. Olemme
toteuttaneet ensimmäisen vaiheen tavoitelluista rahoitusratkaisuistamme
solmimalla laina- ja tuotevirtasopimusten keskeytyssopimuksen Nyrstarin kanssa,
ja tuotanto Sotkamossa on jatkunut vakaana. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen
tuotantomäärä, 3 068 tonnia, on kaivoksen paras sitten vuoden 2012 kolmannen
neljänneksen.
Vaikka vuosi 2014 on alkanut lupaavasti, olemme edelleen haastavassa tilanteessa
vuoden 2013 vaikeuksien seurauksena. Talvivaara ja sen kaivostoimintaa
harjoittava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo jättivät yrityssaneeraushakemuksen
marraskuussa 2013. Konsernille etsitään tällä hetkellä rahoitusratkaisuja, jotka
turvaisivat Talvivaaran tuotannon ylösajon jatkumisen ja toiminnan kehittymisen
kannattavaksi pitkällä tähtäimellä. Yrityssaneerausmenettelyyn ja
rahoitusratkaisuihimme liittyvä epävarmuus sekä nikkelimarkkinoiden heikko
tilanne vuoden 2013 lopussa heijastuivat myös taloudelliseen tulokseemme, johon
kirjasimme yhteensä 593 miljoonan euron arvonalentumiset käyttöomaisuuteen ja
vaihto-omaisuuteen ja 76 miljoonan euron arvonalentumisen laskennallisiin
verosaamisiin. Vastaavat alaskirjaukset ovat olleet viime aikoina kaivosalalla
melko yleisiä vaikeasta markkinatilanteesta johtuen eikä Talvivaara siis ole
tässä suhteessa poikkeuksellinen, mutta näillä alaskirjauksilla on kaikesta
huolimatta merkittävä vaikutus yhtiön tulokseen ja taseeseen.
Talvivaaran toiminta kärsi koko vuoden 2013 ajan kertyneiden vesien
pitkäkestoisesta haitallisesta vaikutuksesta bioliuotusprosessiin. Vanhat
liuotuskasat olivat veden vaikutuksesta miltei toimimattomassa tilassa, ja
vuoden nikkelituotannoksi jäi 8 662 tonnia. Kykenimme lisäksi louhimaan uutta
malmia vain kuuden kuukauden ajan, toukokuun puolivälistä marraskuuhun, sillä
avolouhoksessa oli ylimääräistä vettä vuoden ensimmäisinä kuukausina, ja
likviditeettiongelmamme pakottivat meidät loppuvuodesta keskeyttämään
kaivostoiminnan uudelleen. Tästä huolimatta toimintamme näkymät alkoivat näyttää
yhä myönteisemmiltä vuotta 2014 kohti, kun uudet malmikasamme, primäärikasat 1
ja 4, osoittivat liukenevansa tehokkaasti ja alkoivat lisätä
metallintuotantoamme viimeisellä vuosineljänneksellä. Metallitehtaalle pumpatun
liuoksen nikkelipitoisuus kohosi helmikuuhun mennessä marraskuussa mitatusta
alle 0,8 g/l:n tasosta noin 1,5 g/l tasolle ja on pysynyt lähes näissä lukemissa
siitä lähtien, vaikka kahdesta uudesta kasasta on tuotettu runsaasti metallia.
Tämä osoittaa jälleen kerran, että bioliuotusteknologia toimii.
Suuri osa Talvivaaraa koskevasta julkisesta keskustelusta on pyörinyt
ympäristöasioiden ympärillä, ja vastaavasti suuri osa yhtiön ponnistuksista ja
kuluista on kohdistunut vesienhallintaan ja ympäristöriskien pienentämiseen.
Vuonna 2013 Talvivaara käsitteli ja juoksutti kaivosalueelta pois 5,7 miljoonaa
kuutiometriä vettä, käynnisti käänteisosmoosilaitoksia sekä rakensi uusia patoja
ja altaita valuma-alueen pienentämiseksi ja varastokapasiteetin lisäämiseksi.
Yhtiön ympäristöinvestointien arvo oli 34 miljoona euroa vuonna 2013, mikä
vastaa kuuden prosentin lisäystä edellisvuoden 32 miljoonaan euroon.
Ympäristöön liittyneet toimintakustannukset olivat 36 miljoonaa euroa. Vaikka
koemmekin jo kohdistaneemme ympäristöasioihin niin paljon resursseja kuin
kohtuudella on mahdollista, tunnustamme myös, että työ ei ole vielä valmis vaan
jatkuu kuluvana vuonna ja tulevaisuudessa kohti tavoitettamme olla kestävän
kaivosteollisuuden edelläkävijä.
Suurimman osan vuotta 2013 ylitarjonnan ja heikon kysynnän masentamat
nikkelimarkkinat ovat elpyneet merkittävästi vuonna 2014, ja nikkelin hinta on
noussut noin 30 prosenttia alkuvuoden tasosta. Tämän kehityksen merkittävimpänä
virikkeenä on toiminut Indonesian asettama nikkelimalmin vientikielto, joka
astui voimaan tammikuussa ja on vaikuttanut erityisen voimakkaasti nikkelimalmin
tarjontaan Kiinassa. Markkinoiden näkymät ovat nyt viime vuosia positiivisemmat,
ja nikkelin ylitarjonnan odotetaan muuttuvan alijäämäksi mahdollisesti vielä
tänä vuonna.
Yhtiön tulevaisuuden kannalta tärkein lyhyen tähtäimen tavoitteemme on varmistaa
riittävä rahoitus vanhojen liuotuskasojen purkamisen ja kaivostoiminnan
uudelleenkäynnistämiseksi. Näiden kahden toiminnon toimivuus auttaa myös
vesitaseen hallinnassa ja luo perustan tuotannon kasvattamiselle
mittakaavahyötyjen saavuttamiseksi kustannuksissa. Uskomme, että viime
kuukausina saavuttamamme hyvät tulokset bioliuotuksessa ja nikkelimarkkinoiden
viimeaikainen positiivinen kehitys auttavat meitä rahoituksen saamisessa ja
toivomme, että voimme julkistaa positiivisia uutisia tässä suhteessa
lähikuukausina.
Yrityssaneerausmenettelyn ja jälleenrahoitusponnistustemme ollessa käynnissä
olemme joutuneet lomauttamaan osan henkilöstöstämme toistaiseksi, ja koko yhtiön
henkilökunta on saanut kestää epävarmuutta työpaikkojensa ja Talvivaaran
toiminnan tulevaisuudesta. Vaikka uskonkin vahvasti Talvivaaran kaivoksen
kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä, olen myös vilpittömän kiitollinen
henkilöstömme osoittamasta sitoutuneisuudesta näinä haastavina aikoina ja toivon
näkeväni heidän ponnistelujensa johtavan yhtiön toiminnan kohti vakaata ja
kannattavaa tulevaisuutta."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. +358 20 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja
Englanninkielinen tiedotustilaisuus ja internetlähetys 30.4.2014 klo 11.00
Suomen aikaa
Tilinpäätöstä koskeva englanninkielinen yhdistetty tiedotustilaisuus,
puhelinkokous ja internetlähetys pidetään 30.4.2014 alkaen klo 11.00 Suomen
aikaa osoitteessa Hotelli Scandic Simonkenttä, Helsinki.
The webcast can be accessed through the following link:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2014_0430_q4/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero:
Eurooppa ja Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6201
Suomi: +358 (0)9 2313 9201
Conference ID: 944299
Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen
tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen.
Loka-joulukuun tuotantokatsaus
Uudet kasat liukenevat hyvin, metallien tuotanto käynnistettiin uudelleen neljän
viikon seisakin jälkeen
Loka-joulukuussa nikkelin tuotanto oli 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179
tonnia. Tuotantoa rajoitti kahden vanhan kasan (primäärikasat 2 ja 3) huono
liukeneminen. Toisaalta uudet kasat (primäärikasat 1 ja 4) olivat juuri
pääsemässä tuotantovaiheeseen, mutta eivät olleet saavuttaneet vielä parasta
tasoaan. Kasasta 4 alettiin saada nikkeliä tuotantoon lokakuun lopussa ja kasa
1 alkoi tuottaa metalleja joulukuun alussa. Molemmat kasat käynnistyivät joka
tapauksessa hyvin ja niiden toiminta oli samalla tasolla aiempien parhaiden
kasojen kanssa.
Tuotannon määrään vaikutti niin ikään metallitehtaan noin neljän viikon seisakki
marras-joulukuussa. Seisakki pidettiin, koska syöttöliuoksen pitoisuudet olivat
laskeneet niin alhaisiksi, ettei tuotanto ollut enää kannattavaa. Seisakin
aikana liuoksen pitoisuudet nousivat, kun kaksi uutta liuotuskasaa alkoivat
luovuttaa metalleja: tehtaan käynnistyessä uudelleen nikkelin pitoisuus
liuoksessa oli noussut tasolta 0,7 g/l tasolle 1,3 g/l. Tehtaalle pumpatun
liuoksen pitoisuus jatkoi sen jälkeen nousua siitä huolimatta, että tuotanto
kahdesta uudesta kasasta on pidetty korkealla tasolla.
Kasojen 2 ja 3 toimintaa yritettiin parantaa monin keinoin neljännen
neljänneksen aikana. Näiden kasojen toiminta on ollut heikkoa vuodesta 2012
lähtien, jolloin kasat vettyivät ja liukenemisreaktiot käytännössä pysähtyivät.
Kasoihin lisättiin aiempaa enemmän happoa pH:n säätämiseksi ja
liukenemisolosuhteiden parantamiseksi. Myös kasojen pintoja muokattiin ja
ilmastusputkia avattiin liuoksen läpäisyn ja ilmastuksen parantamiseksi. Osa
näistä toimenpiteistä sai aikaan lupaavia tuloksia lyhyellä aikavälillä, mutta
parannukset eivät olleet riittäviä, jotta niistä aiheutuneet kustannukset
olisivat olleet perusteltuja.
Yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi louhinta ja materiaalinkäsittely
keskeytettiin 13.11.2013 alkaen. Ennen keskeytystä louhinta ja
materiaalinkäsittely olivat edenneet hyvin, ja uusia tuotantoennätyksiä oli
saavutettu sekä louhittujen että murskattujen tonnien osalta. Juuri ennen
keskeytystä merkittäviä parannuksia saatiin aikaan myös kasojen purussa, josta
löydettiin ja poistettiin suuria pullonkauloja.
Tuotannon tunnusluvut
------------------------+------+-----+-----+------+------
| | Q4| Q4| Vuosi| Vuosi
| | 2013| 2012| 2013| 2012
------------------------+------+-----+-----+------+------
Louhinta | | | | |
------------------------+------+-----+-----+------+------
Malmintuotanto |Mt | 1,6| -| 7,4| 8,7
------------------------+------+-----+-----+------+------
Sivukivituotanto |Mt | 0,9| 1,2| 3,1| 5,3
------------------------+------+-----+-----+------+------
Malminkäsittely | | | | |
------------------------+------+-----+-----+------+------
Kasattu malmi |Mt | 1,7| -| 7,6| 8,7
------------------------+------+-----+-----+------+------
Biokasaliuotus | | | | |
------------------------+------+-----+-----+------+------
Malmia liuotuskasalla |Mt | 51,8| 44,3| 51,8| 44,3
------------------------+------+-----+-----+------+------
Metallien talteenotto | | | | |
------------------------+------+-----+-----+------+------
Nikkeli, metallisisältö|Tonnia|1 559|2 317| 8 662|12 916
------------------------+------+-----+-----+------+------
Sinkki, metallisisältö |Tonnia|4 179|4 106|17 418|25 867
------------------------+------+-----+-----+------+------
Loka-joulukuun 2013 taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran loka-joulukuun 2013 liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista
Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 12,6
miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2012: 25,7 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski
48 prosenttia verrattuna heinä-syyskuuhun 2013. Tämä johtui lähinnä
alhaisemmasta tuotannontasosta, mikä oli seurausta liuoksen alhaisen
metallipitoisuuden vuoksi pidetystä neljän viikon seisakista metallien
talteenotossa. Myös nikkelin hinta pysyi alhaisena koko neljänneksen ajan, mutta
kuitenkin lähes samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä.
Tuotetoimitukset loka-joulukuussa 2013 olivat 1 577 tonnia nikkeliä, 43 tonnia
kobolttia ja 2 363 tonnia sinkkiä.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 12,3 miljoonaa euroa
(loka-joulukuu 2012: -6.4 miljoonaa euroa). Varastotason muutos heijastaa
louhinnan ja materiaalinkäsittelyn tason muutosta tarkastelujaksolla; loka-
joulukuussa 2013 malmintuotanto jatkui 13.11. saakka kun taas edellisenä vuonna
se oli keskeytettynä koko vuosineljänneksen ajan vesienhallinnan haasteiden
vuoksi.
Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä päätettiin, ettei sekundäärikasojen
vanhimpia osia enää liuoteta aktiivisesti ja että ne otetaan pois liuoskierrosta
lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi arvioitiin, että näissä kasanosissa jäljellä
olevat metallit eivät enää olisi talteen otettavissa. Tämän seurauksena
todettiin, että tuotannon loppuunsaattamisen arvioitu kustannus suhteessa
aktiivisesti liuotettavien kasojen metallipitoisuuteen ja metallien odotettuun
saantiin nousisi. Ottaen huomioon lähitulevaisuuteen ennakoidut metallien hinnat
todettiin edelleen, että aktiivisessa liuotuksessa olevien metallien
nettorealisointiarvo oli vähemmän kuin niiden tuotantoon kohdistuva
loppuunsaattamiskustannus. Tämän tuloksena Yhtiö päätti 93,7 miljoonan euron
alaskirjauksesta keskeneräisten tuotteiden varastossa. Alaskirjauksen jälkeen
keskeneräisten tuotteiden varaston arvo 31.12.2013 oli 234 miljoonaa euroa, mikä
vastaa sen nettorealisointiarvoa.
Loka-joulukuun 2013 liiketappio oli -628,7 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2012:
-57,0 miljoonaa euroa), ja liiketappiomarginaali oli -4 988,7 prosenttia (loka-
joulukuu 2012: -221,9 prosenttia). Yhtiön johto näki nikkelin
maailmanmarkkinahinnan alenemisen, tuotannon ja vesienhallinnan haasteet, yhtiön
heikentyneen rahoitusaseman sekä Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon hakemisen
yrityssaneeraukseen 15.11.2013 indikaatioina arvonalentumisista. Tämän vuoksi
Talvivaara Sotkamon omaisuudelle tehtiin arvonalentumistestaus, jonka
seurauksena vuoden 2013 lopussa tehtiin liiketappiossa näkyvä 499 miljoonan
euron alaskirjaus. Arvonalentumistestauksen keskeiset oletukset ja
herkkyysanalyysi on esitetty Yhtiön vuoden 2013 tilinpäätöstietojen
liitetiedossa 9.
Loka-joulukuussa 2013 materiaali- ja palvelukulut olivat -21,5 miljoonaa euroa
(loka-joulukuu 2012: 20,0 miljoonaa euroa) ja liiketoiminnan muut kulut -18,7
miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2012: -33,4 miljoonaa euroa). Materiaali- ja
palvelukulut olivat lähes samalla tasolla, mutta liiketoiminnan muut kulut
merkittävästi alemmalla tasolla kuin edellisvuonna, jolloin loka-joulukuun 2012
luvut heijastelivat kipsisakka-allasvuodon aiheuttamia lisäkustannuksia. Loka-
joulukuussa 2012 Talvivaara kirjasi myös 12,2 miljoonan euron varauksen
kipsiallasvuotoon liittyvistä kustannuksista, joiden ennakoitiin syntyvän
saostuneiden metallien saastuttamien maa-alueiden puhdistamisesta ja
turvapadoissa varastoidun veden käsittelystä ja johtamisesta pois
kaivosalueelta. Lisäksi kirjattiin 9,1 miljoonan euron varaus välttämättömiin
vesien varastointi- ja pumppausjärjestelyihin ja jätevesien
neutralointitoimenpiteisiin kestävän vesitaseen varmistamiseksi kaivosalueella.
Valtaosa kustannuksista toteutui vuonna 2013 ja 31.12.2013 näistä varauksista
oli jäljellä 3,8 miljoonaa euroa ja 2,5 miljoonaa euroa, edellä mainitussa
järjestyksessä.
Alaskirjaukset huomioonottaen loka-joulukuun liiketappio oli -731,8 miljoonaa
euroa (loka-joulukuu 2012:
-59,4 miljoonaa euroa).
Tase ja rahoitus
Loka-joulukuun 2013 investoinnit olivat 7,4 miljoonaa euroa (loka-joulukuu
2012: 29,6 miljoonaa euroa). Yhtiön tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen
investoinnit minimoitiin loka-joulukuussa 2013 niin vähäisiksi kuin mahdollista.
Käytännössä vain vesien hallintaan ja ympäristöturvallisuuteen liittyvät
investoinnit toteutettiin suunnitellusti metallien talteenoton jatkumisen
kannalta välttämättömien investointien lisäksi.
Talvivaara on merkinnyt edelleen laskennallisia verosaamisia konsernitaseeseensa
vuoden 2013 kolmannen neljänneksen loppuun asti ja käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrä
30.9.2013 oli 136,5 miljoonaa euroa (31.12.2012: 103,8 miljoonaa euroa). Q3
2013 osavuosikatsauksessaan Yhtiö kertoi tarkastelleensa toimintaan liittyneitä
haasteita, joiden seurauksena Talvivaaran kaivoksen tuotanto ja kannattavuus
ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Yhtiö totesi tuolloin edelleen, että jos
Talvivaaran verotettava tulo arvioidaan tulevaisuudessa pienemmäksi kuin mitä
Yhtiö on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä,
saamisten arvo voi alentua tai ne voivat käydä kokonaan arvottomiksi. Tällöin
taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan
tulosvaikutteisesti.
Arvioituaan verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten
verosaamisten määrää Yhtiö on, kaivoshankkeen historiallisista tappioista,
tuotannon ylösajon viivästymisestä ja Yhtiön nykyisestä taloudellisesta
tilanteesta johtuen, päättänyt peruuttaa 75,5 miljoonaa euroa laskennallisia
verosaamisia niin, että Yhtiö jää nettomääräisesti neutraaliin positioon
laskennallisten verojen osalta.
Laskennallisten verosaamisten peruuttamisesta huolimatta Talvivaara saattaa,
saadessaan riittävän rahoituksen toimintansa ylösajon jatkamiseksi, kyetä
kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseksi kokonaan tulevaisuudessa.
Vuoden 2013 lopussa rahavarat olivat 5,9 miljoonaa euroa (31.12.2012: 36,1 milj.
euroa).
Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 623,3 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 1 260,8 milj. euroa). Muutoksessa edelliseen vuoteen verrattuna
näkyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vaihto-omaisuuteen kirjatut
arvonalentumiset sekä laskennallisten verosaamisten alaskirjaus.
Perusmetallien hinnat pysyivät heikkoina vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä
Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä nikkelin hinta pysyi noin 14 000
Yhdysvaltain dollarissa tonnilta tai sen alle, missä se oli pysytellyt
kesäkuusta lähtien. Markkinat kärsivät ylikapasiteetista ja heikosta kysynnästä
ja vuoden lopussa Lontoon metallipörssin nikkelivarastot olivat noin 262 000
tonnia ja saavuttamassa kaikkien aikojen korkeinta tasoaan.
Yrityssaneerausmenettely
Johtuen nikkelin heikosta hintakehityksestä ja ylimääräisen veden pitkittyneestä
vaikutuksesta tuotannontasoon Talvivaaran rahoitusasema heikkeni ennakoitua
enemmän vuonna 2013. Tämän seurauksena Yhtiö ja sen operatiivinen tytäryhtiö
Talvivaara Sotkamo hakivat yrityssaneerausta 15.11.2013 ja
yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä 29.11.2013 ja 17.12.2013.
Talvivaaran toimintakatsaus 2013
Nikkelimarkkinat pysyivät vaisuina lähes koko vuoden 2013
Vuonna 2013 nikkelin hintaa laskivat ylitarjonta ja suhteellisen heikko kysyntä.
Kun vuoden kahden ensimmäisen kuukauden ajan nikkelin hinta oli vielä tasolla
17 000-18 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, hinta laski kesäkuuhun mennessä
alle 14 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta ja pysytteli suunnilleen samalla
tasolla koko loppuvuoden. Vuoden jälkipuoliskolla nikkelin keskihinta oli
14 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
Nikkelin kysyntä Kiinassa oli edelleen tärkeässä asemassa nikkelimarkkinoilla ja
nikkelin hinnan kehityksessä. Nikkelipitoisen raakarauden (nickel pig iron,
"NPI") raaka-aineena käytettävän Indonesian nikkelipitoisen rautamalmin merkitys
markkinoille nousi kuitenkin erityisen tärkeään rooliin, sillä NPI:n tuotanto on
kasvanut tasaisesti viime vuosina ja vuonna 2013 NPI:n nikkelisisältö oli
arviolta noin 460 000 tonnia, mikä edustaa noin 24 prosenttia koko maailman
nikkelitarjonnasta. Suurin osa NPI:sta käytetään ruostumattoman teräksen
valmistukseen Kiinassa ja viime vuosina NPI:sta tuotetun nikkelin kustannukset
ovat laskeneet tekniikan kehityksen myötä. Tämä on tehnyt NPI:stä
kustannustehokkaan nikkelilähteen Kiinalle ja osaltaan vaikuttanut nikkelin
heikkoon hintakehitykseen viime vuoden aikana. Indonesian hallitus kuitenkin
päätti käsittelemättömän raakamalmin vientikiellosta, joka astui voimaan
12.1.2014. Indonesian asettamalla vientikiellolla on jo ollut merkittävä
vaikutus nikkelin tarjontaan, tuotannon rajakustannuksiin ja nikkelin hintaan.
Vuoden 2014 alusta nikkelin hinta on noussut noin 30 prosenttia, noin 14 000
Yhdysvaltain dollarista tonnilta yli 18 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta,
mikä on ollut merkittävästi vahvempi ja nopeampi kehitys kuin mitä vielä
tammikuussa ennakoitiin.
Maailmalaajuinen primäärinikkelin kulutus kasvoi hieman vuonna 2013, ja Kiinan
kulutus, noin 850 000 tonnia, oli arviolta 45 prosenttia koko maailman
markkinoista. Tarjonnan puolella taas maailmanlaajuinen nikkelin tarjonta vuonna
2013 oli noin 1,91 miljoonaa tonnia, ja ylijäämää oli noin 100 000 tonnia
(Lähde: Reuters, INSG)
Euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen vaihtokurssi nousi loppuvuodesta 2013
siten, että keväällä valuuttojen välinen kurssi oli noin 1,30, josta se
vahvistui vuoden lopussa tasolle 1,37. Vaikka euron vahvistuminen yhtäältä
heijasti euroalueen talouskriisin laantumista, euron vahvistuminen haittasi
toisaalta Yhdysvaltain dollariin sidotun nikkelin heikon hinnan takia euroalueen
kustannuksilla toimivia nikkelintuottajia, kuten Talvivaaraa.
Tuotanto kärsi edelleen liikaveden pitkittyneestä vaikutuksesta
Talvivaara tuotti päättyneenä vuonna 8 662 tonnia nikkeliä (2012: 12 916 tonnia)
ja 17 418 tonnia sinkkiä (2012: 25 867 tonnia). Vuoden 2013 aikana Talvivaaran
tuotantoa vaikeuttivat edelleen vesitaseeseen liittyvät haasteet, jotka olivat
peräisin vuoden 2012 runsaista sateista sekä marraskuun 2012 ja huhtikuun 2013
kipsisakka-altaan vuodoista. Tästä syystä yksi Yhtiön tärkeimmistä toimista
olivatkin toimenpiteet, joilla puhdistettiin ja juoksutettiin kaivosalueelle
varastoituja vesiä. Malmintuotanto alkoi uudelleen toukokuun puolivälissä
oltuaan keskeytettynä syyskuusta 2012 avolouhokseen varastoidun veden vuoksi.
Malmintuotanto jatkui menestyksekkäänä toukokuusta marraskuuhun, mutta toiminta
keskeytettiin tuolloin uudelleen, tällä kertaa taloudellisten syiden vuoksi.
Metallipitoisuudet bioliuotusprosessin liuoksissa kärsivät veden pitkittyneestä
vaikutuksesta vanhoissa liuotuskasoissa ja laskivat läpi lähes koko vuoden,
kunnes uudet kasat alkoivat tuottaa metalleja neljännen neljänneksen aikana.
Metallien talteenottolaitoksen toiminta ja käyttöaste paranivat vakaasti läpi
vuoden ilman yhtäkään pidempää, ennakoimattomasta laiterikosta johtuvaa
seisakkia.
Malmia louhittiin 7,4 miljoonaa tonnia ja käsiteltiin 7,6 miljoonaa tonnia
(2012: 8,7 milj. tonnia), ja sivukiveä louhittiin 3,1 miljoonaa tonnia (2012:
5,3 milj. tonnia) niiden kuuden kuukauden aikana toukokuusta marraskuuhun,
jolloin kaivos- ja materiaalinkäsittelytoiminnot olivat käynnissä. Uusi
kuukausitason tuotantoennätys 1,66 miljoonaa tonnia saavutettiin lokakuussa
ennen kaivostoiminnan keskeyttämistä uudelleen. Nikkelin määrä lokakuussa
louhitussa ja kasatussa malmissa oli 4 064 tonnia. Malmintuotannon
tuottavuudessa, laadussa ja kapasiteetissa saavutettu muutos perustui tarkempaan
malmin pitoisuuskontrolliin, korotettuun malmin rajapitoisuuteen, agglomeroinnin
laadunvalvonnan parantumiseen, yksikkökustannusten tarkkailuun sekä
pullonkaulojen poistoon kasan purusta.
Bioliuotuksessa nikkelin keskimääräinen pitoisuus liuoksessa koko vuoden ajalta
oli 1,0 g/l. Erityistä huomiota kiinnitettiin erilaisiin tuotannollisiin
toimenpiteisiin vanhojen kasojen toiminnan parantamiseksi ja uusien kasojen
toiminnan onnistuneeksi käynnistämiseksi. Huomattava parannus aiempaan vuoteen
verrattuna saavutettiin uusissa kasoissa, sen sijaan toimenpiteet vanhojen
kasojen 2 ja 3 toiminnan parantamiseksi eivät osoittautuneet riittävän
kustannustehokkaiksi. Hyvin toimivat uudet kasat, jotka kattavat noin 40
prosenttia primäärikentän pinta-alasta, yhdessä sekundääriliuotuksen kanssa,
mahdollistivat metallien tuotannon kasvun vuoden lopulla ja vuoteen 2014
siirryttäessä.
Metallien talteenotossa tehtaan luotettavuus ja käyttöaste jatkoivat
paranemistaan aiempiin vuosiin verrattuna. Toimenpiteet pullonkaulojen
poistamiseksi toteutettiin onnistuneesti niin, että liuosvirtaus tehtaalla
voidaan nyt nostaa 1 750 kuutiometriin tunnissa. Keskimääräinen virtaama koko
vuoden ajalta oli 1 142 kuutiometriä tunnissa. Ennakoimattomissa, prosessiin tai
laitteisiin liittyvissä seisakeissa menetettiin vuoden aikana noin viikko, mikä
on näyttö käytössä olevassa prosessiteknologiassa saavutetusta kypsyydestä.
Vesitaseen haastava tilanne jatkui koko vuoden 2013 ajan. Lisää varastointitilaa
ja puhdistuskapasiteettia rakennettiin alueella varastoituja, likaantuneita
vesiä varten ja käänteisosmoosilaitos otettiin tuotannolliseen käyttöön vuoden
puolivälissä liuoksien puhdistamiseksi uudelleen metallitehtaan käyttöön.
Taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran vuoden 2013 liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 77,6 miljoonaa euroa
(2012: 142,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski 46 prosenttia vuoteen 2013
verrattuna johtuen sekä pienemmistä toimitusmääristä että alhaisemmasta nikkelin
hinnasta. Tuotantoon vaikutti koko vuoden ajan kaivoksen haastava vesitilanne,
erityisesti veden vaikutus näkyi vanhemmissa liuotuskasoissa. Nikkeliä
toimitettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 8 725 tonnia, sinkkiä 13 722 tonnia ja
kobolttia 286 tonnia (2012: 12 641 tonnia nikkeliä, 29 256 tonnia sinkkiä ja
355 tonnia kobolttia).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,9 miljoonaa euroa (2012: 4,1
miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vakuutuskorvauksista.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 53,7 miljoonaa euroa
(2012: 50,3 miljoonaa euroa). Varastojen arvon nousu heijastelee etupäässä
louhinnan ja materiaalinkäsittelyn keskeneräisten tuotteiden varastoon
kohdistuneita kuluja.
Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä päätettiin, ettei sekundäärikasojen
vanhimpia osia enää liuoteta aktiivisesti ja että ne otetaan pois liuoskierrosta
lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi arvioitiin, että näissä kasanosissa jäljellä
olevat metallit eivät enää olisi talteen otettavissa. Tämän seurauksena
todettiin, että tuotannon loppuunsaattamisen arvioitu kustannus suhteessa
aktiivisesti liuotettavien kasojen metallipitoisuuteen ja metallien odotettuun
saantiin nousisi. Ottaen huomioon lähitulevaisuuteen ennakoidut metallien hinnat
todettiin edelleen, että aktiivisessa liuotuksessa olevien metallien
nettorealisointiarvo oli vähemmän kuin niiden tuotantoon kohdistuva
loppuunsaattamiskustannus. Tämän tuloksena Yhtiö päätti 93,7 miljoonan euron
alaskirjauksesta keskeneräisten tuotteiden varastossa. Alaskirjauksen jälkeen
keskeneräisten tuotteiden varaston arvo 31.12.2013 oli 234 miljoonaa euroa, mikä
vastaa sen nettorealisointiarvoa.
Materiaali- ja palvelukulut olivat vuonna 2013 -95,6 miljoonaa euroa (2012:
-117,8 miljoonaa euroa) ja liiketoiminnan muut kulut -62,2 miljoonaa euroa
(2012: -81,2 miljoonaa euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit,
ulkoiset palvelut, sähkö ja huoltokustannukset sekä vesienhallinnan
kustannukset.
Loka-joulukuussa 2012 Talvivaara kirjasi myös 12,2 miljoonan euron varauksen
kipsiallasvuotoon liittyvistä kustannuksista, joiden ennakoitiin syntyvän
saostuneiden metallien saastuttamien maa-alueiden puhdistamisesta ja
turvapadoissa varastoidun veden käsittelystä ja johtamisesta pois
kaivosalueelta. Lisäksi kirjattiin 9,1 miljoonan euron varaus välttämättömiin
vesien varastointi- ja pumppausjärjestelyihin ja jätevesien
neutralointitoimenpiteisiin kestävän vesitaseen varmistamiseksi kaivosalueella.
Valtaosa kustannuksista toteutui vuonna 2013 ja 31.12.2013 näistä varauksista
oli jäljellä 3,8 miljoonaa euroa ja 2,5 miljoonaa euroa, edellä mainitussa
järjestyksessä.
Henkilöstökulut olivat -30,9 miljoonaa euroa (2012: -28,1 miljoonaa euroa).
Vuoden 2013 liiketappio oli -701,8 miljoonaa euroa (2012: -83,6 miljoonaa euroa)
ja liikevoittomarginaali oli -904,7 prosenttia (2012: -58,5 prosenttia). Yhtiön
johto näki nikkelin maailmanmarkkinahinnan alenemisen, tuotannon ja
vesienhallinnan haasteet, yhtiön heikentyneen rahoitusaseman sekä Yhtiön ja
Talvivaara Sotkamon hakemisen yrityssaneeraukseen 15.11.2013 indikaatioina
arvonalentumisista. Tämän vuoksi Talvivaara Sotkamon omaisuudelle tehtiin
arvonalentumistestaus, jonka seurauksena vuoden 2013 lopussa tehtiin
liiketappiossa näkyvä 499 miljoonan euron alaskirjaus.
Vuoden 2013 rahoitustuotot olivat 0,9 miljoonaa euroa (2012: 0,8 miljoonaa
euroa) ja koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista ja talletusten koroista.
Rahoituskulut olivat -57,1 miljoonaa euroa (2012: -46,5 miljoonaa euroa) ja
koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista lainoihin liittyvistä
rahoituskustannuksista.
Yhtiön tilikauden tappio oli yhteensä -812,5 miljoonaa euroa (2012: -103,9
miljoonaa euroa) heijastaen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vaihto-
omaisuuteen tehtyjä alaskirjauksia. Muita tilikauden tappioon vaikuttaneita
tekijöitä olivat haasteellinen nikkelin hinta, vesienhallinnan haasteista
johtuneet kohonneet kustannukset ja tuotetoimitusten alhainen taso.
Osakekohtainen tulos oli -0,48 euroa (2012: -0,35 euroa).
Yhtiön laaja tulos vuodelta 2013 oli -812,5 miljoonaa euroa (2012: -103,9
miljoonaa euroa).
Tase
Varat
Vuoden 2013 investoinnit olivat 60,5 miljoonaa euroa (2012: 97,5 milj. euroa).
Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitokseen, sekundäärikasan
pohjarakenteisiin sekä vesienhallintaan koostuen pato- ja allasrakennustöistä,
pumppaus- ja putkijärjestelyistä sekä vesienkäsittelylaitteista. Konsernin
taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.12.2013 yhteensä
305,0 miljoonaa euroa (31.12.2012: 809,5 milj. euroa) 499 miljoonan euron
alaskirjauksen jälkeen.
Konsernin vaihto-omaisuus oli 31.12.2013 yhteensä 261,5 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 297,8 milj. euroa). Vuoden lopun vaihto-omaisuus heijastelee sekä
53,7 miljoonan euron kasvua keskeneräisten tuotteiden varastossa että 93,7
miljoonan euron alaskirjausta.
Myyntisaamiset olivat vuoden 2013 lopussa yhteensä 10,4 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 32,2 milj. euroa). Myyntisaamiset vähenivät, koska metallien
tuotanto keskeytettiin neljäksi viikoksi marras-joulukuussa ja nikkelin hinta
oli alhainen loppuvuonna 2013.
Talvivaara on merkinnyt edelleen laskennallisia verosaamisia konsernitaseeseensa
vuoden 2013 kolmannen neljänneksen loppuun asti ja käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrä
30.9.2013 oli 136,5 miljoonaa euroa (31.12.2012: 103,8 miljoonaa euroa). Q3
2013 osavuosikatsauksessaan Yhtiö kertoi tarkastelleensa toimintaan liittyneitä
haasteita, joiden seurauksena Talvivaaran kaivoksen tuotanto ja kannattavuus
ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Yhtiö totesi tuolloin edelleen, että jos
Talvivaaran verotettava tulo arvioidaan tulevaisuudessa pienemmäksi kuin mitä
Yhtiö on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä,
saamisten arvo voi alentua tai ne voivat käydä kokonaan arvottomiksi. Tällöin
taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan
tulosvaikutteisesti.
Arvioituaan verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten
verosaamisten määrää Yhtiön on, kaivoshankkeen historiallisista tappioista,
tuotannon ylösajon viivästymisestä ja Yhtiön nykyisestä taloudellisesta
tilanteesta johtuen, päättänyt peruuttaa 75,5 miljoonaa euroa laskennallisia
verosaamisia niin, että Yhtiö jää nettomääräisesti neutraaliin positioon
laskennallisten verojen osalta.
Huolimatta laskennallisten verosaamisten peruuttamisesta, Talvivaara saattaa,
saadessaan riittävän rahoituksen toimintansa ylösajon jatkamiseksi, kyetä
kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseksi kokonaan tulevaisuudessa.
Vuoden 2013 lopussa rahavarat olivat 5,9 miljoonaa euroa (31.12.2012: 36,1 milj.
euroa).
Oma pääoma ja velat
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli vuoden lopussa 287,5
miljoonaa euroa (31.12.2012: 306,8 milj. euroa). Talvivaaran huhtikuussa 2013
järjestämän merkintäetuoikeusannin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 250,8
miljoonaa euroa. Annissa laskettiin liikkeelle 1 633 857 840 uutta osaketta.
Yhtiön 2007 ja 2011optio-ohjelmien kautta ei merkitty uusia osakkeita vuonna
2013.
Lainojen määrä oli vuoden 2013 lopussa 554,6 miljoonaa euroa (31.12.2012: 599,8
milj. euroa). Lainojen määrän muutokseen vuonna 2013 vaikutti lähinnä
toukokuussa 2013 erääntyneen 76,9 miljoonan euron senioristatuksisen
vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan takaisinmaksu.
Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon hakemukset yrityssaneeraukseen 15.11.2013 oli
konsernin rahoitusfasiliteetteja eräännyttävä tapahtuma rahoitusleasing
-sopimuksia lukuunottamatta. Tästä syystä valtaosa 524,0 miljoonan euron
lainoista on uudelleenluokiteltu lyhytaikaisiksi veloiksi 31.12.2013 ja niihin
liittyvät poistamattomat transaktiokulut on kirjattu kuluiksi tuloslaskelmaan
siten, että muutoksen jälkeen lainan kirjanpitoarvo vastaa sen nimellisarvoa.
Tästä huolimatta näitä lainoja ei voida maksaa takaisin ennen kun takaisinmaksun
ehdot, mukaan lukien maksuaikataulu ja takaisinmaksettava määrä, on päätetty ja
hyväksytty osana Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon suunniteltuja saneerausohjelmia.
Kaikista lainoista noin 517 miljoonaa euroa on saneerausvelkaa, joka voidaan
uudelleenjärjestellä osana yrityssaneerausohjelmaa. Kaikki saneerausvelat voivat
vielä muuttua ja niistä voidaan päättää lopullisesti vasta, kun
saneerausohjelmat on vahvistettu. Yhtiön konsernitilinpäätöksen päivänä
29.4.2014 yrityssaneerausohjelmia ei ole vielä ehdotettu eikä vahvistettu.
Ennakkomaksut kasvoivat 12,4 miljoonalla eurolla joulukuun 2012 lopun 273,7
miljoonasta eurosta joulukuun 2013 lopun 286,1 miljoonaan euroon. Nyrstar maksoi
Talvivaaralle 12,0 miljoonaa euroa uusia ennakkomaksuja perustuen helmikuussa
solmittuun sinkin tuotevirtasopimuksen muutossopimukseen. Lisäksi Cameco maksoi
10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen lisäennakkomaksun samoin
helmikuussa sovitun muutossopimuksen mukaisesti. Nyrstarin alkuperäinen
ennakkomaksu puolestaan pieneni 2,7 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten
seurauksena.
Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 623,3 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 1 260,8 milj. euroa) heijastaen alaskirjauksia käyttö- ja vaihto-
omaisuudessa ja laskennallisissa verosaamisissa.
Rahoitus
Helmikuussa 2013 Talvivaara Sotkamo solmi muutossopimuksen Camecon kanssa
tehtyyn uraanin myynti- ja ostosopimuksen liittyen. Muutossopimuksen nojalla
Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta
maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla
70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuskautta jatkettiin
31.12.2017 asti ja sopimusehtoja tarkistettiin vastaavasti. Cameco maksoi
ennakkomaksun korotuksen helmikuussa 2013.
Talvivaara Sotkamo solmi 14.2.2013 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan
tuotevirtasopimuksen muutossopimuksen, jonka mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara
Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi
Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin
tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja
prosessointimaksun seuraavista 38 000 tonnista Talvivaaran toimittamaa sinkkiä.
Nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa 2013. Vuoden lopussa Talvivaara oli
toimittanut 13 744 tonnia sinkkiä uudistetussa sopimuksessa sovitusta 38 000
tonnin sitoumuksesta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 8.3.2013
hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään
maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti.
Osakeanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut 1 633 857 840 uutta osaketta
merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480
osakkeeseen.
Talvivaara maksoi takaisin vuonna 2013 erääntyneen senioristatuksisen
vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan jäljellä olleen pääoman 20.5.2013. Jäljellä
olleiden vaihtovelkakirjalainojen nimellisarvo oli 76,9 miljoonaa euroa, ja
takaisinmaksu tapahtui lainaehtojen mukaisesti.
Yrityssaneerausmenettely
Yhtiö ja Talvivaara Sotkamo hakeutuivat 15.11.2013 yrityssaneeraukseen
jättämällä saneeraushakemukset Espoon käräjäoikeudelle. Espoon käräjäoikeus
antoi päätöksen yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta yhtiön osalta
29.11.2013 ja Talvivaara Sotkamon osalta 17.12.2013. Espoon käräjäoikeus on
nimittänyt sekä Yhtiön että Talvivaara Sotkamon yrityssaneerausmenettelyjen
selvittäjäksi asianajaja Pekka Jaatisen asianajotoimisto Castrèn & Snellman
Oy:stä ("selvittäjä").
Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) ("yrityssaneerauslaki")
mukaisessa yrityssaneerausmenettelyssä voidaan organisoida ja järjestellä sekä
yhtiön liiketoimintaa että sen velkoja. Tällaisen saneerausmenettelyn tuloksena
yhtiö voi joko jatkaa toimintaansa tai saneerauksen epäonnistuessa hakeutua
konkurssiin.
Selvittäjän tärkeimpänä tehtävänä on laatia yhteistyössä eri osapuolten kanssa
saneerausohjelmaa koskeva ehdotus Espoon käräjäoikeuden asettamaan määräpäivään
mennessä. Saneerausohjelman tärkeänä osana ovat velkojen maksua koskevat
järjestelyt. Velkoja voidaan järjestellä seuraavilla tavoilla: (i) muuttamalla
maksuaikataulua; (ii) kohdistamalla velallisen suorittamat maksut ensisijaisesti
pääoman lyhentämiseen ja vasta sen jälkeen velkaan liittyviin kustannuksiin,
kuten korkoihin; (iii) pienentämällä velkaan liittyviä kustannuksia,
korkoprosentti mukaan lukien; sekä (iv) pienentämällä maksamattoman velan
määrää. Saneerausmenettelyn aloittaminen ei tarkoita, että kaikki asianomaisen
velallisen velat erääntyisivät maksettaviksi. Ne velat, joiden ei katsota olevan
saneerausvelkoja, maksetaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti.
Espoon käräjäoikeus on asettanut tiettyjä määräpäiviä yhtiön ja Talvivaara
Sotkamon yrityssaneeraukselle. Käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti selvittäjän
selvitykset yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta valmistuivat 14.4.2014.
Selvityksissään selvittäjä katsoo, että kummallekin yhtiölle on laadittavissa
toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä
pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan. Selvittäjän on annettava
kummankin yhtiön saneerausohjelmaa koskevat ehdotuksensa 28.5.2014 mennessä.
Lisäksi Espoon käräjäoikeus on määrännyt kummankin yhtiön yrityssaneerausta
varten velkojatoimikunnat, jotka toimivat saneerausmenettelyssä velkojien
yhteisinä edustajina. Käräjäoikeuden asettamassa velkojatoimikunnassa ovat
edustettuina eri velkojaryhmät, kuten vakuudellisia velkoja myöntäneet tahot,
muut rahoittajat sekä teolliset kumppanit ja kummankin yhtiön toiminnan kannalta
olennaiset alihankkijat. Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon velkojatoimikuntien
kokoonpano on sama.
Tilinpäätöksen laatimisajankohtana yhtiön ja Talvivaara Sotkamon
saneerausohjelmaa ei ole vielä annettu Espoon käräjäoikeudelle eikä käräjäoikeus
ole hyväksynyt sitä, joten Yhtiön hallitus ei ole tietoinen selvittäjän
tulevaisuudessa laatimien saneerausohjelmaehdotusten sisällöistä. Hallitus
olettaa, että Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon saneerausvelat tulevat pienenemään
huomattavasti osana saneerausohjelmaa. Saneerausohjelma saattaa myös
mahdollistaa velkojen osittaisen muuttamisen asianomaisten yhtiöiden
osakkeiksi. Ennen saneerausohjelmaa koskevan ehdotuksen antamista selvittäjä
käy keskusteluja ja neuvotteluja Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon sekä niiden
velkojien kanssa. Kun yhtiöiden hallitukset tekevä päätöksen siitä, tukevatko ne
saneerausohjelmaehdotusta, niiden tulee ottaa huomioon myös muut mahdolliset
vaihtoehdot, joita Yhtiöllä ja Talvivaara Sotkamolla on käytettävissään.
Saneerausmenettelyn epäonnistuminen voisi johtaa Yhtiön ja/tai Talvivaara
Sotkamon konkurssiin.
Konkurssimenettelyssä Yhtiö ja Talvivaara varoineen ja velkoineen muuttuisivat
konkurssipesiksi, ja niitä koskevat päätökset olisivat vastedes velkojien
määräysvallassa.
Going concern
Tilinpäätös tilikaudelta 2013 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen,
jolloin oletetaan, että Yhtiö pystyy ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa
realisoimaan varansa ja suorittamaan velkansa osana tavanomaista liiketoimintaa.
Yhtiö pyrkii yhdessä selvittäjän kanssa löytämään konsernille sopivia
rahoitusratkaisuja. Talvivaara solmi 1.4.2014 Nyrstar Sales and Marketig AG:n
("Nyrstar") kanssa sopimuksen lainasta ja sinkin tuotevirtasopimuksen
väliaikaisesta keskeyttämisestä. Sopimus kattaa enintään 20 miljoonan euron
suuruisen lainan ja järjestelyn, jonka mukaan konsernilla on, sen jälkeen kun se
on varmistanut pitkäaikaisen kokonaisrahoituksen, myös optio
tuotevirtasopimuksen tilapäiseen keskeyttämiseen enintään 80 000 sinkkitonnin
toimituksen ajaksi. Väliaikaisen keskeytyksen aikana Nyrstar sitoutuu
alkuperäisen tuotevirtasopimuksen soveltamisesta poiketen ostamaan Talvivaaralta
sinkin markkinahintaan, ja tällä on merkittävä rahallinen vaikutus.
Nyrstarin kanssa tehty sopimus turvasi Talvivaaralle lyhyellä aikavälillä
riittävän rahoituksen yrityssaneerauksen ja toiminnan jatkamiseksi. Konsernin
pitkän aikavälin toimintakyvyn turvaamiseksi Talvivaara etsii potentiaalisia
sijoittajia, jotka osallistuisivat keskipitkän aikavälin siltarahoitukseen, ja
etsii konsernille pitkän aikavälin rahoitusratkaisua.
Ajankohtana, jolloin hallitus hyväksyy tämän tilinpäätöksen, hallitus, johto ja
selvittäjä eivät harkitse yhtiön tai Talvivaara Sotkamon asettamista
selvitystilaan. Näin olen hallitus ja johto katsovat, että tilinpäätös on
asianmukaista laatia toiminnan jatkuvuuteen perustuen huolimatta siitä, että
rahoitusta koskevat keskustelut ovat edelleen käynnissä ja
yrityssaneerausmenettely on käynnistynyt. Yhtiön maksuvalmiustilanteesta
aiheutuu kuitenkin olennaista epävarmuutta, joka antaa merkittävää aihetta
epäillä Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon kykyä jatkaa toimintaansa ja jonka vuoksi
konserni ei mahdollisesti pysty realisoimaan varojaan ja suorittamaan velkojaan
osana tavanomaista liiketoimintaa. Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa
osoittautuisi, ettei tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen
ole asianmukaista, Talvivaaran varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja/tai
luokitteluja jouduttaisiin muuttamaan.
Konsernin kyky jatkaa toimintaansa riippuu suunniteltujen rahoitustransaktioiden
onnistuneesta toteuttamisesta sekä samoin kuin siitä, että sekä Yhtiölle että
Talvivaara Sotkamolle laaditaan ja hyväksytään toteuttamiskelpoinen
saneerausohjelma. Lisäksi Talvivaaran tuleva kannattavuus riippuu
markkinaolosuhteista ja konsernin kyvystä toteuttaa Talvivaaran kaivosta koskeva
liiketoimintasuunnitelmansa menestyksellisesti. Tilinpäätöksen
laatimisajankohtana ei ole mahdollista ennakoida pystyykö Talvivaara
toteuttamaan rahoitusta, yrityssaneerausta ja liiketoimintaa koskevat
suunnitelmansa tai parantaako niiden toteuttaminen konsernin taloudellista
tilannetta riittävästi, jotta toiminnan jatkaminen on mahdollista.
Saneerausohjelmat, jotka Espoon käräjäoikeuden on määrä hyväksyä, saattavat
olennaisesti muuttaa konsernin tilinpäätöksessä esitettäviä kirjanpitoarvoja.
Tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin ei ole tehty mitään
oikaisuja, joita mahdollisesti ehdotetaan tai hyväksytään osana kyseisiä
saneerausohjelmia. Tilinpäätöksen ei myöskään ole tarkoitus kuvata eikä ottaa
huomioon saneerausmenettelyn seurauksia, kuten: (i) konsernin varojen
realisointiarvoa selvitystilassa tai niiden riittävyyttä velkojen kattamiseen,
(ii) saneerauksen kohteena olevien lainojen ja muiden velkojen määriä ja
etuoikeusjärjestystä ja (iii) konsernin tuloslaskelmaan aiheutuvia vaikutuksia
muutoksista, joita konsernin liiketoimintaan mahdollisesti tehdään lopullisen
yrityssaneerausohjelman seurauksena. Ottaen kuitenkin huomioon
yrityssaneerausmenettelystä johtuvat luontaiset epävarmuustekijät,
vesitaseongelmista aiheutuneet ja osittain jatkuvat toiminnalliset haasteet sekä
nikkelin heikko hintaympäristö, joka on vallinnut suurimman osan vuodesta 2013
ja vuoden 2014 alkupuolelle saakka, konserni on kirjannut huomattavia
arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-
omaisuudesta ja laskennallisista verosaamisista. Lisäksi haasteellinen
maksuvalmiustilanne ja Yhtiötä ja Talvivaara Sotkamoa koskevien
yrityssaneerausmenettelyjen käynnistyminen ovat johtaneet lainasopimusten
ehtojen mukaisten kovenanttien rikkomiseen ja muihin sopimuksia rikkoviin
tilanteisiin, ja tämä on johtanut kirjanpitoarvojen oikaisemiseen ja luokittelun
muutoksiin.
Liiketoiminnan kehitys
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Camecon kanssa
Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa Yhtiön nykyisen toiminnan
sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran
kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin
tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania (noin 770 000 paunaa), mikä
vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa.
Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti
Camecolle.
Saatuaan elokuussa 2011 rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin
talteenottolaitoksen rakennustyöt, jotka oli saatu lähes päätökseen vuoden 2013
lopussa. Uraanin talteenoton lupaprosessi on käynnissä ja uraanin tuotannon
käynnistäminen on edelleen riippuvainen muun muassa ympäristöluvan saamisesta ja
kemikaaliviranomaisten hyväksynnästä. Ympäristölupapäätöstä odotetaan vuoden
2014 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana yhdessä kaivoksen päivitetyn
ympäristöluvan päätöksen kanssa. Lisäksi tarvitaan ydinenergialain mukainen lupa
uraanin tuottamiseen. Valtioneuvosto myönsi tämän luvan alun perin 1.3.2012,
mutta korkein hallinto-oikeus päätti palauttaa luvan valtioneuvoston uudelleen
käsiteltäväksi. Talvivaara hakee lupaa uudelleen.
Energiastrategia
Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja
ympäristöystävällisen energian saanti ja energiaomavaraisuus pitkällä
aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve tällä hetkellä on noin 45 megawattia ja
tarve moninkertaistuu, jos Yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen.
Vuosina 2011 - 2012 Talvivaara hankki noin 60 megawatin teho-osuutta vastaavan
osuuden Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa. Yhtiön käynnissä olevan
yrityssaneerausmenettelyn vuoksi Talvivaara ei nykytilanteessa voi sitoutua
hankkeen lisärahoitukseen eikä siten ole voinut sitoutua maksuihin, jotka
suunnitelman mukaisesti tulisivat maksettaviksi vuoden 2014 aikana.
Talvivaaralla on kuitenkin alkusyksyyn 2014 saakka voimassa oleva optio sitoutua
uudelleen Fennovoiman rahoitukseen ja saada vastaavasti omistukseensa 47
megawatin teho-osuus. Tällä hetkellä Yhtiö ei tiedä pystyykö se käyttämään tämän
option ja lopullinen päätös asiassa tulee määräytymään Yhtiön rahoitustilanteen
perusteella.
Yhtiö on suorittanut tuulimittauksia useissa eri paikoissa kaivospiirin alueella
ja tullut siihen tulokseen, että tuuliolosuhteet alueella ovat suotuisat
tuulivoiman tuottamiselle. Kaivosalueen tuulivoimapuiston luvittaminen on
aloitettu ja Talvivaara jatkaa selvityksiä 200-260 GWh/a tuulivoimaprojektin
toteuttamisesta yhdessä kolmannen osapuolen kanssa.
Geologia
Vuoden 2013 alussa Talvivaara aloitti projektin malmivarojen päivittämiseksi
siten, että päivitetty arvio olisi valmistunut vuoden 2013 toisella puoliskolla.
Henkilöstöresurssien priorisoinnin ja Yhtiön kustannustehokkuusohjelman vuoksi
malmivarojen päivityksen loppuunsaattamista päätettiin vuoden 2013 aikana lykätä
toistaiseksi. Yhtiö kuitenkin toteaa, että Talvivaaran mineraalivarannot ovat
edelleen yli kaksi miljoonaa tonnia malmia, eikä malmivarojen päivityksen
viivästymisellä ole vaikutusta lyhyen ja keskipitkän aikavälin
kaivossuunnitteluun ja louhintaan.
Tutkimus ja kehitys
Talvivaaran tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskityttiin vuonna 2013
vesienhallintaan, biokasaliuotusprosessin toimivuuden parantamiseen ja
metallitehtaan toiminnan optimoimiseen edelleen.
Vesienhallinta on ollut jo jonkin aikaa Talvivaaran toiminnan painopistealueena
ja sen rooli tutkimuksessa ja kehityksessä on kasvanut vastaavasti. Vuonna 2013
keskityttiin erilaisten vesienkäsittelyteknologioiden, mukaan lukien
nanosuodatuksen, arviointiin ja testaamiseen.
Biokasaliuotuksessa saatiin päätökseen Yhtiön pitkään jatkunut pilottiprojekti,
jossa tutkittiin erilaisten prosessiolosuhteiden, kuten hapon määrän,
vaikutuksia liuotustuloksiin. Myös mineralogisia selvityksiä tehtiin, jotta
saataisiin parempi ymmärrys malmin ominaisuuksien vaikutuksista
liuotustuloksiin. Tuotannon tukemiseksi tehtiin useita laboratoriomittakaavan
liuotustestejä, ja tiedonrikastustutkimuksia (data-mining) tehtiin
liuotusprosessin toimintaolosuhteiden optimoimiseksi edelleen. Tuotannossa
olevilla liuotuskentillä suoritettiin myös paikallisia kokeita.
Materiaalinkäsittelyssä keskityttiin edelleen agglomeroinnin laadun
kontrolloimiseen, koska on todettu, että agglomeraatin laatu, esim. kosteus ja
agglomeraattien stabiilisuus, on yksi avainmuuttujista liuotuskasojen
hydrodynaamisissa ominaisuuksissa ja siten myös liuotustuloksissa.
Metallien talteenottolaitoksella suoritetut teollisen mittakaavan kokeet, joissa
käytettiin rikkidioksidia metallipitoisen liuoksen esipelkistykseen, tuottivat
lupaavia tuloksia. Tässä prosessissa pelkistetään kolmiarvoista rautaa (Fe3+)
kaksiarvoiseksi (Fe2+) käyttämällä rikkidioksidia, mikä vähentää rikkivedyn
kulutusta metallien talteenottoprosessissa ja mahdollistaa näin ollen
merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi tämä esipelkistys on suoritetuissa
kokeissa parantanut Talvivaaran kuparituotteen laatua. Kuparin kaupallinen
merkitys Yhtiölle kasvaa, kun toiminta vakiintuu ja tuotantomäärät kasvavat.
Muut toimenpiteet metallitehtaalla liittyivät tuotannon tukemiseen. Tällaisia
olivat esimerkiksi flokkulanttien seulontakokeet ja laboratoriokokeet, joissa
vahvistettiin useiden prosessin eri osa-alueiden optimaaliset olosuhteet.
Talvivaara osallistuu useisiin yhteistyö- ja verkostoitumisprojekteihin
yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa.
Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit
Kestävä kehitys ja ympäristö
Yhtiön vuosi 2013 alkoi haasteellisessa tilanteessa, kun epätavallisen sateinen
kesä kulminoitui vesitaseongelmiin ja kipsisakka-altaan vuotoon marraskuussa
2012. Vuoden 2013 aikana Talvivaara on kohdistanut resursseja
ympäristönsuojeluohjelman toteuttamiseen ja vesienhallinnan parantamiseen.
Talvivaaran tärkein ympäristön kehittämiseen liittyvä tavoite vuonna 2013 oli
vesienhallintaan liittyvien riskien pienentäminen ja kestävän vesitaseen
aikaansaaminen. Edistääkseen näiden tavoitteiden saavuttamista Talvivaara
perusti vesienhallintaan keskittyvän organisaation, jonka vastuulla ovat
kokonaisvaltainen vesitaseen hallinta sekä sen edellyttämien pitkän ja lyhyen
aikavälin toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen.
Teknologian tutkimuskeskus VTT toteutti Talvivaaran hallituksen toimeksiannosta
riippumattoman selvityksen marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan
vuodon syistä ja olosuhteista. Raportti valmistui huhtikuussa 2013. Tutkinta
tuotti useita suosituksia korjaaviksi ja kehitettäviksi toimenpiteiksi, joista
valtaosaa oli lähdetty toteuttamaan välittömästi vuodon jälkeen.
Vuonna 2013 Talvivaara investoi edelleen systemaattisesti vesien käsittelyyn ja
keskittyi veden laadun parantamiseen ja prosessivesien kierrätykseen. Vuoden
aikana saavutettiin metallien talteenottolaitoksen prosessivesien suljettu
kierto sekä rakennettiin ja otettiin käyttöön useita kenttäpuhdistamoja.
Vuoden aikana kaivosalueelta johdettiin pois noin 5,7 miljoonaa kuutiometriä
puhdistettuja vesiä. Juoksutukset rajoittuivat määrään, joka suunnilleen vastaa
alueen sademäärää. Toukokuussa 2013 saatu vesiä koskeva ympäristölupa rajoittaa
poistettavan veden määrän tiettyyn prosenttiosuuteen läheisen Kalliojoen
virtaamasta. Tästä johtuen kaivosalueella on vuoden lopussa noin 7 miljoonaa
kuutiota ylimääräisiä vesiä.
Vesien poistoa koskevista rajoituksista huolimatta Talvivaara onnistui vuoden
aikaan vähentämään veteen liittyvä riskejä sekä kasvattamaan varotilavuutta
altaissa ja turvapadoissa. Tavoitteena oli varmistua siitä, että vuodon
tapahtuessa kaikki vedet pystyttäisiin pitämään kaivosalueella. Tavoitteen
saavuttaminen tuli ensi kerran osoitetuksi, kun kaikki toisesta kipsisakka-
altaan vuodosta huhtikuussa 2013 vuotanut vesi saatiin talteen turvapatoihin.
Vuoden jälkipuoliskolla riskin pienentämistä jatkettiin neutralisoimalla ja
poistamalla ylimääräistä vettä kipsisakka-altaista ja keskittymällä edelleen
riittäviin varotilavuuksiin. Ylimääräinen vesi arvioidaan saatavan poistetuksi
kipsisakka-altaista vuoden 2014 elokuuhun mennessä.
Jo aiempina vuosina Talvivaarassa tehtyjen investointien ansiosta rikkivedystä
johtuvat hajuhaitat sekä kaivostoiminnan pölypäästöt ovat olleet selvästi
luparajojen sisällä, ja niistä on tullut myös aiempia vuosia vähemmän
ilmoituksia naapureilta. Vuonna 2013 hajua aiheuttavat pitoisuudet vähenivät
ympäristötarkkailun osana tehtävien mittausten perusteella edelleen noin 30
prosenttia. Myös lähiasukkailta saadut hajuhaittoihin liittyvät ilmoitukset
vähenivät 60 prosenttia.
Vuonna 2013 kansainvälinen Nikkeli-Instituutti teki nikkelin elinkaariarvion,
jossa olivat mukana lähes kaikki länsimaiset nikkelintuottajat. Tutkimuksen
mukaan Talvivaaran ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus
tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon
alapuolella. Energiatehokkaan prosessin ansiosta Talvivaaran kasvihuonepäästöt
ovat 39 prosenttia ja primäärienergiankulutus 21 prosenttia keskimääräistä
nikkelintuottajaa pienempiä. Talvivaaran rikkidioksidipäästöt ovat vain kaksi
prosenttia kaikkien nikkelintuottajien keskiarvosta.
Talvivaaralla on ollut vuodesta 2010 saakka ISO 14001 standardin mukaan
sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Yhtiö valmistautuu myös ISO 9001
standardin mukaisen laatu- ja OHSAS 18001 standardin mukaisen työterveys- ja
turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon. Näiden johtamisjärjestelmien
sertifiointia haetaan todennäköisesti vuonna 2015.
Ympäristöinvestoinnit
Ympäristöinvestoinnit olivat vuonna 2013 33,6 miljoonaa euroa ja kasvoivat kuusi
(6) prosenttia edellisvuodesta (2012: 31,7 milj. euroa).
Suurin osa Talvivaaran ympäristöön liittyvistä käyttökustannuksista koostuu
metallipitoisen liuoksen ja vesien käsittelystä. Ympäristökustannukset olivat
35,8 miljoonaa euroa vuonna 2013 (2012: 55,2 milj. euroa). Vuoden 2012
huomattavasti korkeammat ympäristökustannukset johtuivat välittömästi marraskuun
2012 kipsisakka-altaan vuoto-onnettomuuden jälkeen suoritetusta vuotovesien
käsittelystä.
Vuoden 2013 kokonaisympäristökustannusten suurimmat osatekijät olivat:
vesienkäsittely 20,9 miljoonaa euroa, hajukaasujen käsittely 8,8 miljoonaa euroa
ja ympäristöselvitykset ja analyysit 3,4 miljoonaa euroa.
Turvallisuus
Talvivaaran tavoitteena on turvallinen toiminta ja terveellinen työympäristö.
Talvivaara on sitoutunut prosessi-, tuote- ja työturvallisuuden jatkuvaan
parantamiseen. Vuonna 2013 Talvivaara keskittyi kehittämään koko organisaation
turvallisuuskulttuuria.
Syksyllä 2013 ulkopuolinen turvallisuusalan asiantuntija DuPont teki
Talvivaaralle turvallisuuskulttuurin lähtötason arvioinnin. Talvivaara kehittää
toimintaansa tulevaisuudessa DuPontin kehitysehdotusten mukaisesti.
Asiantuntija-arviointi kehitysehdotuksineen auttaa Talvivaaraa etenemään kohti
sen "nolla tapaturmaa" -tavoitetta.
Vuoden 2013 tapaturmataajuus (LTIF, tapaturmien määrä / miljoona työtuntia) oli
30,4 (2012: 16,6).
Luvitus
Toukokuun lopussa 2013 Talvivaara sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta
päätöksen koskien jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen
ja Vuoksen vesistöihin. Päätös sisälsi määräyksiä muun muassa vesien
puhdistamisesta ja varastoimisesta sekä luparajoista päästöille vesistöön.
Päätöksellä poistettiin puhdistettujen jätevesien vuotuinen 1,3 miljoonan
kuution päästökiintiö, joka on osaltaan aiheuttanut ylimääräisten vesien
kertymistä kaivosalueelle. Annetun päätöksen mukaiset lupaehdot koskien haitta-
aineiden, muun muassa sulfaatin, enimmäispitoisuuksia ja poisjohdettavien vesien
enimmäisvirtaamaa rajoittavat kuitenkin edelleen poisjohdettavien vesien määrää
tulevaisuudessa.
Päätös edellytti kipsisakka-altaissa olevan veden johtamista puhdistettavaksi
tai takaisin liuoskiertoon 31.10.2013 mennessä. Vaasan hallinto-oikeus pidensi
välipäätöksessään kipsisakka-altaiden tyhjentämisaikataulua vuoden 2013 loppuun
saakka. Tämän jälkeen yhtiö haki ja sai luvan Pohjois-Suomen
aluehallintovirastolta kaksivaiheiseen tyhjennysaikatauluun siten, että
kipsisakka-altaan 5-lohko tyhjennetään tammikuun 2014 loppuun mennessä ja 6-
lohko elokuun 2014 loppuun mennessä. Ennen tammikuun loppua Talvivaara ilmoitti
Kainuun ELY-keskukselle, ettei se saavuta annettua tammikuun välitavoitetta,
mutta että se uskoo lopullisen tyhjennysaikataulun koko altaan osalta olevan
saavutettavissa. Kainuun ELY-keskuksen viimeisessä kehotuksessa, joka on
päivätty 25.4.2014, todetaan, että kipsisakka-altaan 6-lohkolla olevan veden
määrän on oltava alle 0,5 miljoonaa kuutiota 15.5.2014 mennessä. Yhtiön
tilinpäätöksen päivämäärällä 29.4.2014 kipsisakka-altaan 5-lohkolla ei ole
käytännössä lainkaan ylimääräistä vettä ja Yhtiö uskoo 15.5.2014 mennessä 6-
lohkolla tavoitellun tason olevan saavutettavissa.
Talvivaaran ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupa ovat vireillä Pohjois-Suomen
aluehallintovirastossa. Yhtiö odottaa molempien osalta lupapäätöstä kevään 2014
aikana.
Korkein hallinto-oikeus palautti uraanin talteenottoa koskevan ydinenergialain
mukaisen 1.3.2012 myönnetyn luvan takaisin valtioneuvoston käsittelyyn.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Talvivaara Sotkamon toiminnassa oli
tapahtunut useita muutoksia luvan myöntämisen jälkeen, mukaan lukien hakeminen
yrityssaneeraukseen. Tämän vuoksi valtioneuvoston tulisi käsitellä lupahakemus
ja siihen liittyvä dokumentaatio uudelleen ja, jos tarpeen, hankkia lisätietoa
talouteen ja turvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista. Päätöksellä ei odoteta
olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Yhtiölle lyhyellä tai keskipitkällä
aikavälillä ja uuden lupahakemuksen valmistelu on käynnissä.
Riidat ja oikeudenkäynnit
Yhtiön tilinpäätöksen päivämäärällä 29.4.2014 käynnissä on useita
oikeudenkäyntejä ja poliisitutkintoja, jotka koskevat Talvivaaran kaivos-,
ympäristö- ja työterveys- sekä turvallisuusasioita. Lisäksi Talvivaaraan saattaa
kohdistua yksityisiä vaateita, joilla haetaan korvausta Talvivaaran kaivoksesta
lähtöisin olevista ympäristöongelmista, joskaan Talvivaara ei tällä hetkellä
usko tällaisten vaateiden olevan olennaisia. Käynnissä olevat riidat ja
oikeudenkäynnit on eritelty tarkemmin Yhtiön vuoden 2013 tilinpäätöksessä.
Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaan koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden
vaikutusten mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Vuoden
2013 aikana Yhtiön painopisteenä oli kehittää riskienarviointia ja
onnettomuusriskien hallintaa sekä valmiussuunnittelua. Tuloksena valmistui uusi
riskirekisteri ympäristö-, turvallisuus- ja onnettomuusriskeille.
Valmiussuunnittelu keskittyi pääasiassa vaaratilanteiden, kuten sähkökatkoksien
ja pato- tai allasvuotojen, hallintaan.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
vaihtelut. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien
tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin
epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja
niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä
Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai
jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi,
Yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Vuoden 2013
toisella puoliskolla maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit toteutuivat
ylimääräisiin vesiin liittyvien, pitkittyneiden tuotanto-ongelmien sekä nikkelin
hinnan merkittävän laskun myötä. Talvivaara ja sen operatiivinen tytäryhtiö
Talvivaara Sotkamo eivät pystyneet toteuttamaan uusia rahoitusjärjestelyjä ja
molemmat yhtiöt hakivat yrityssaneeraukseen marraskuussa. Espoon käräjäoikeus
hyväksyi yhtiöt yrityssaneerausmenettelyyn 29.11.2013 ja 17.12.2013.
Lähitulevaisuudessa Talvivaaran toiminnalliset ja rahoitusriskit liittyvät
meneillään olevaan yrityssaneerausmenettelyyn ja Talvivaaran kykyyn hankkia
riittävä lisärahoitus jatkaakseen toimintaansa ja palatakseen suunniteltuun
tuotannon ylösajoon.
Toiminnallisesti Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat
teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä,
kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä
epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista
biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon
ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin
yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa
volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan
tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien
vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä
hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä
vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010
lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja
vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on
Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran
kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin
raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain
dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla.
Henkilöstö
Talvivaaran henkilöstömäärä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli vuoden
2013 lopussa 549 (2012: 588). Vuoden 2013 lopussa 87,1 prosenttia (2012: 88.1
prosenttia) Talvivaaran työntekijöistä oli miehiä ja 12,9 prosenttia naisia
(2012: 11,9 prosenttia). Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 37,9 vuotta
(2012: 37,8 vuotta).
Vuoden 2013 haasteet heijastuivat myös Yhtiön henkilöstöön. Vuoden aikana
Talvivaaran joutui tarkistamaan henkilöstömääräänsä kulloiseenkin tuotantoonsa
nähden ensin helmikuussa ja uudelleen heinäkuussa määräaikaisilla lomautuksilla,
jotka koskivat osaa henkilöstöstä. Kun Yhtiön taloudellinen tila heikkeni
edelleen, Talvivaara haki yrityssaneeraukseen marraskuussa ja aloitti samalla
vuoden kolmannet yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut päättyivät tammikuun
alussa 2014 ja näiden neuvottelujen jälkeen Talvivaara päätti lomauttaa
vaiheittain 246 työntekijää toistaiseksi tukeakseen yrityssaneerausmenettelyä.
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin.
Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat
sekä työntekijän henkilökohtaisiin että Yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän
aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosien 2007 ja 2011 osakeoptio-ohjelmat
sekä henkilöstörahasto Talvivaaran maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten.
Lisäksi johdon omistusyhtiö, Talvivaara Management Oy, on Yhtiön ylimmän johdon
ja tiettyjen muiden avaintyöntekijöiden omistuksessa.
Hallinnointiperiaatteet
Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta
2013 yhtiön www-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com tämän tiedotteen
julkaisupäivänä. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ei ole osa
hallituksen toimintakertomusta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 2.5.2013 Helsingissä. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2012.
* Hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen
päättyvälle toimikaudelle ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtaja 120 000
euroa, hallituksen varapuheenjohtaja 69 000 euroa, hallituksen valiokuntien
ja komiteoiden puheenjohtajat 69 000 euroa ja muut työsuhteiset ja ei-
työsuhteiset hallituksen jäsenet 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on yhdeksän. Hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Tapani Järvinen, Pekka Perä, Graham Titcombe, Edward
Haslam, Eileen Carr, Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen.
Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Maija-Liisa Friman.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan, ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2013 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Yhtiöön perustetaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on
valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät
ehdotukset yhtiökokoukselle. Samalla hyväksyttiin osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan työjärjestys.
* Yhtiöjärjestyksen kohtaa 8 muutetaan siten, että se vastaa
nimitystoimikunnan perustamisen johdosta hallituksen valiokuntien tehtäviin
tehtäviä muutoksia ja Yhtiön nykyisin noudattamia käytäntöjä.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2013 yhteensä 1 906 167 480. Kun
otetaan huomioon 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset,
Yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli 2 041 901 379.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.2012.
Määräaikaan mennessä Talvivaara Kaivososakeyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-
optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 2 279 373 kappaletta. Merkintäajan
umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista jäi käyttämättä 53 727 kappaletta ja ne
raukesivat.
Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4.2011 ja päättyi 31.3.2013.
Määräaikaan mennessä Talvivaara Kaivososakeyhtiön uusia osakkeita oli 2007B-
optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 48 763 kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua
2007B-optio-oikeuksista jäi käyttämättä 2 284 337 kappaletta ja ne raukesivat.
Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen
Yhtiön työntekijöillä oli yhteensä 16 289 000 kappaletta 2007C-optio-oikeuksia,
joiden merkintäaika alkoi 1.4.2012 ja päättyi 31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksien
perusteella ei merkitty tammi-kesäkuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita,
ja vuoden lopussa optio-oikeuksista oli vielä käyttämättä 16 289 000 kappaletta.
Vuoden 2011 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen
Yhtiön avinhenkilöille oli allokoitu yhteensä 9 432 500 kappaletta 2011B-optio-
oikeuksia, joiden merkintäajan oli määrä alkaa 1.4.2015 ja päättyä 31.3.2017.
Optioiden 2011B merkintäajan alkamiselle määritellyt kriteerit eivät kuitenkaan
täyttyneet ja optiot raukesivat vuoden 2013 lopussa. Optiot 2011A raukesivat
samasta syystä vuoden 2012 lopussa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä
yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen
valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien
merkintäetuoikeuden mukaisesti. Anti toteutettiin huhtikuussa 2013, ja
Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480 osakkeeseen.
Seuraavat osakkaat omistivat 31.12.2013 yli viisi prosenttia Talvivaaran
osakkeista ja äänioikeudesta: Solidium Oy (16,7 %), Pekka Perä (6,5 %).
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Yhtiökokouksessa, joka pidettiin 3.5.2007, hyväksyttiin hallituksen ehdotus
optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia on
yhteensä 6 999 300, ja kukin niistä oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Optio-oikeuksista 2 333 100 merkitään tunnuksella 2007A, 2 333 100 tunnuksella
2007B ja 2 333 100 tunnuksella 2007C.
Vuoden 2013 merkintäetuoikeusannin seurauksena 2007 optio-ohjelman ehtoja
muutettiin merkintähintojen ja optioilla merkittävien osakkeiden määrän osalta
optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. 2007C optioiden merkintähinta muutettiin
0,5110 Englannin puntaan osakkeelta ja 2007C optioille merkittävien osakkeiden
määrä nostettiin 13 998 600 osakkeella (aiemmin 2 333 100 osaketta). Optioiden
2007A, 2007B ja 2007C merkintäajat päättyivät 31.3.2012, 31.3.2013 ja 31.3.2014.
Yhtiökokouksessa, joka pidettiin 28.4.2011, hyväksyttiin hallituksen ehdotus
optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia on
yhteensä 5 500 000, ja kukin niistä oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Optio-oikeuksista 2 500 000 merkitään tunnuksella 2011A, 1 500 000 tunnuksella
2011B ja 1 500 000 tunnuksella 2011C. Merkintäajat optio-oikeuksille
2011A, 2011B ja 2011C ovat 1.4.2014 - 31.3.2016, 1.4.2015 - 31.3.2017 ja
1.4.2016 - 31.3.2018.
Osakeoptioiden 2011A ja 2011B merkintäajat eivät ala, sillä näille
optiosarjoille määritellyt toteuttamiskriteerit eivät täyttyneet. Vuoden 2013
merkintäetuoikeusannin seurauksena 2011 osakeoptioille merkittävien osakkeiden
määrää ja merkintähintaa muutettiin optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Optioilla
2011C merkittävien osakkeiden määrä nostettiin 9 000 000 osakkeella (aiemmin
1 500 000 osaketta). Osakkeiden merkintähinta 2011C optioilla on 0,31 euroa
osakkeelta.
Joulukuussa 2010 yhtiön hallitus päätti johtoryhmän jäsenille ja tietyille
muille avaintyöntekijöille suunnatusta uudesta osakeomistusjärjestelmästä, jonka
tarkoituksena oli mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen
osakeomistus yhtiössä. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat
henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Sijoitus
rahoitetaan osittain yhtiön tarjoamalla lainalla.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan
euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0
prosenttia. Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu
yhtiölle lainan vakuudeksi.
Järjestelmän oli alun perin tarkoitus olla voimassa Talvivaaran vuoden 2013
tilinpäätöksen julkaisuun asti. Tämän jälkeen järjestelmä oli määrä purkaa
myöhemmin määriteltävällä tavalla ja maksaa Yhtiön myöntämä laina takaisin
31.3.2014. Järjestelmä voimassaoloa voidaan kuitenkin tämän jälkeen jatkaa vuosi
kerrallaan, mikäli vuoden 2013 tilinpäätöksen julkaisun jälkeen Talvivaaran
osakkeen hinta on alempi kuin se oli Talvivaara Management Oy:n hankkiessa sen
hallussa olevat osakkeet. Jos järjestelmän purkamista lykätään edellä kerrotulla
tavalla, myös lainan takaisinmaksu lykkääntyy vastaavasti. Talvivaaran 2013
tilinpäätöksen päivämäärällä 29.4.2014 päätöstä järjestelmän jatkamisesta ei ole
tehty.
Vuonna 2012 hallitus jakoi 42 000 kappaletta 2007C-optioita ja 1 347 500
kappaletta 2011B-optioita palkitsemisvaliokunnan suosituksen perusteella
Talvivaaran ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. 2007C-optiot oikeuttavat
merkitsemään 42 000 uutta osaketta ja 2011B-optiot oikeuttavat merkitsemään
1 347 500 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle
palautettiin vuoden 2012 aikana 48 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka
oikeuttavat merkitsemään 48 000 osaketta. Vuonna 2012 yhtiön 2007A-optio-
oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 1 938 787 uutta osaketta. Vuoden
2012 lopussa vuoden 2011 optio-ohjelman perusteella jaettavissa oli 2 500 000
kappaletta 2011A-optioita,
152 500 2011B-optioita ja 1 500 000 2011C-optioita. Liikkeelle laskettujen
optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,1 prosenttia
yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä.
Vuonna 2013 optioita ei jaettu eikä optioilla 2007B (niiden erääntymispäivään
31.3.2013 mennessä) ja 2007C merkitty osakkeita. Talvivaaran 2013 tilinpäätöksen
päivämäärään 29.4.2014 mennessä 2007C-optioilla ei ole merkitty osakkeita
myöskään vuoden 2013 lopun ja näiden optioiden erääntymispäivän 31.3.2014
välisenä aikana. Näin ollen 2007C-optioita ei ole enää liikkeeseen laskettuina.
Vuoden 2013 lopussa 9 000 000 2011C-optiota oli edelleen jaettavissa, ja ne
edustivat 0,5 prosenttia Yhtiön osakepääomasta.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen saattaminen päätökseen
Talvivaara sai päätökseen yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut 7.1.2014.
Neuvottelujen piirissä olivat Talvivaara sekä sen tytäryhtiöt Talvivaara Sotkamo
Oy ja Talvivaara Exploration Oy ja ne koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä.
Neuvottelujen tuloksena Talvivaara-konserni päätti lomauttaa vaiheittain 246
työntekijää toistaiseksi. Lomautuksilla tuetaan Yhtiön ja Talvivaara Sotkamo
Oy:n yrityssaneerausta ja sopeutetaan henkilöstömäärä tämänhetkiseen
tuotantomalliin, jossa malmin tuotanto on väliaikaisesti keskeytetty.
Yhtiön vuoden 2013 tilinpäätöksen ajankohtana 29.4.2014 Talvivaaran henkilöstön
määrä oli 505. Tällä hetkellä 86 työntekijää on lomautettu, mikä on vähemmän
kuin yt-neuvottelujen päättyessä ennakoitiin, koska aiemmin alihankintana
hoidetuista töistä merkittävä osa tehdään nyt konsernin omien työntekijöiden
toimesta.
Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.
Talvivaara ilmoitti 21.2.2014, että Yhtiö tukee Fennovoiman voimalahankkeen
toteutumista, mutta että se nykyisessä tilanteessa keskittää kaikki
taloudelliset resurssinsa Sotkamon operaatioon ja käynnissä olevaan
yrityssaneerausprosessiin. Tästä syystä Talvivaara ei nykytilanteessa voi
sitoutua hankkeen lisärahoitukseen. Tilanteen selkiydyttyä ja
yrityssaneerausprosessin edetessä Talvivaara tulee uudelleen harkitsemaan
mahdollisuuksiaan osallistua Fennovoiman hankkeeseen.
Muutoksia Yhtiön johdossa
Diplomi-insinööri (ympäristötekniikka) Lassi Lammassaari on nimitetty Yhtiön
suunnittelujohtajaksi 27.2.2014 alkaen. Hän johtaa Yhtiön uutta kehitysosastoa
(Corporate Development), joka keskittyy teolliseen suunnitteluun ja
kehittämiseen. Lassi Lammassaari on toiminut Talvivaarassa useissa eri
johtotehtävissä vuodesta 2005, viimeksi projekteista vastaavana johtajana.
Lammassaaresta tulee yhtiön johtoryhmän jäsen ja hän raportoi uudessa
tehtävässään toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Talvivaaran Sotkamon kaivoksen tuotantojohtaja Darin Cooper erosi tehtävästään
7.3.2014 jatkaakseen uraansa Yhtiön ulkopuolella. Teknologiajohtaja Pertti
Pekkala vastaa väliaikaisesti kaivoksen tuotannosta, kunnes uusi tuotantojohtaja
on nimitetty. Lisäksi yhtiön tekninen johtoryhmä, jonka jäseniä ovat
toimitusjohtaja Pekka Perä, teknologiajohtaja Pertti Pekkala, suunnittelujohtaja
Lassi Lammassaari sekä uutena jäsenenä ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla,
ottavat entistä aktiivisemman roolin operatiivisessa toiminnassa.
Talvivaaran hallituksen jäsen Kirsi Sormunen ilmoitti 7.3.2014 eroavansa
hallituksesta henkilökohtaisista syistä.
Hallintopakkoasiat
Kainuun ELY-keskus määräsi 19.3.2014 Talvivaara Sotkamolle hallintopakon, jossa
se vaatii jatkamaan metalli- ja sulfaattipitoisten vesien neutralointia
kaivoksella kaikissa olosuhteissa. Lisäksi ELY-keskus vaati Talvivaara Sotkamoa
välittömästi jatkamaan ja saattamaan päätökseen neuvottelut veden
lisäpuhdistuskapasiteetin hankkimisesta kaivokselle ja myös
lisäallaskapasiteetin rakentamisesta puhdistetuille vesille. Jos Talvivaara
Sotkamo ei onnistu noudattamaan vaatimuksia, Kainuun ELY-keskus voi harkita
investointien loppuunsaattamista Talvivaara Sotkamo Oy:n kustannuksella. Lisäksi
Kainuun ELY-keskus vaati, että Talvivaara Sotkamon olemassa olevan
käänteisosmoosilaitoksen viikoittaisen käyntiasteen on pysyttävä 60 prosentin
tasolla tai sen yli. Jos käyntiaste alittaa tämän tason, siitä voi olla
seurauksena 100 000 euron sakko. Talvivaara Sotkamo on valittanut
hallintopakkopäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.
Laina- ja sinkin tuotevirtasopimuksen väliaikainen keskeytyssopimus
Yhtiö ja Talvivaara Sotkamo Oy solmivat 1.4.2014 laina- ja sinkin
tuotevirtasopimuksen väliaikaisen keskeytyssopimuksen ('Sopimus') Nyrstar Sales
and Marketing AG:n ("Nyrstar") kanssa. Sopimuksen mukaan Nyrstar myöntää
Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka voidaan nostaa useassa
erässä. Kunkin lainaerän suuruus määräytyy suhteessa Talvivaara Sotkamon
alkuperäisen helmikuussa 2010 solmitun tuotevirtasopimuksen mukaisesti
toimittamaan sinkkirikasteen määrään. Lyhyellä aikavälillä Sopimus mahdollistaa
Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon yrityssaneerausmenettelyiden jatkumisen sekä
prosessin, jonka myötä Yhtiö hakee potentiaalisia sijoittajia pidemmän aikavälin
kokonaisrahoitukseen konsernille.
Kun Talvivaara on varmistanut tarvitsemansa kokonaisrahoituksen, Yhtiöllä on
myös optio tuotevirtasopimuksen väliaikaiseen keskeyttämiseen enimmillään
80 000 sinkkitonnin toimituksen ajaksi. Väliaikaisen keskeytyksen aikana Nyrstar
ostaa, helmikuussa 2010 solmitun tuotevirtasopimuksen normaalista soveltamisesta
poiketen, Talvivaaran toimittaman sinkin markkinahintaan. Mikäli
tuotevirtasopimuksen väliaikainen keskeytys käytetään kokonaisuudessaan, sillä
on merkittävä lisärahoitusvaikutus Yhtiölle.
Vastineeksi tuotevirtasopimuksen hinnanjakomekanismia muutetaan keskeytyksen
aikaisten sinkkitoimitusten suhteessa niin, että jos keskeytys käytetään
täysimääräisesti, keskeytyksen jälkeinen hinnanjakomekanismi putoaa nollaan.
Hinnanjakomekanismia sovellettaessa Talvivaara voi saada toimittamastaan
sinkistä tuotevirtasopimuksen määrittelemää louhinta- ja prosessointikorvausta
korkeamman hinnan.
Nyrstarin velvollisuus antaa Talvivaaralle rahoitusta lainasopimuksen mukaisesti
lakkaa, kun ensimmäinen seuraavista ehdoista täyttyy: lainan kokonaismäärä
yhdessä kertyneen koron kanssa ylittää 20 miljoonaa euroa tai väliaikainen
tuotevirtasopimuksen keskeytys alkaa. Talvivaara odottaa toimittavansa lainan
enimmäismäärään oikeuttavan määrän sinkkirikastetta loppuvuoden 2014 aikana.
Yhtiön tilinpäätöksen julkaisupäivään mennessä Talvivaara Sotkamo on nostanut
5,8 miljoonaa euroa Nyrstarin myöntämästä lainasta
Tuotantopäivitys
Talvivaara tuotti 3 068 tonnia nikkeliä ja 5 726 tonnia sinkkiä tammi-
maaliskuussa 2014. Kuluvan vuoden tuotanto 28.4.2014 mennessä oli 4 203 tonnia
nikkeliä ja 8 032 tonnia sinkkiä.
Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana metallien tuotanto on ollut vakaata ja
kahden uuden liuotuskasan liuotustulokset ovat olleet hyviä. Metallitehtaan
käytettävyys on ollut korkealla tasolla. Viime kuukausien tasainen tuotannontaso
osoittaa, että Talvivaaran käytännössä oleva teknologia on toimivaa ja se on
kypsynyt tasolle, jolla sitä voidaan pitää luotettavana teollisena prosessina.
Malmin louhinta ja murskaus ovat olleet keskeytettyinä marraskuusta 2013
lähtien. Lisärahoituksen toteutumisesta riippuen näiden toimintojen
uudelleenkäynnistämistä suunnitellaan kevään ja tulevan kesän aikana.
Lyhyen aikavälin näkymät
Markkinanäkymät
Nikkelin hinta Lontoon metallipörssissä (LME) on noussut noin 30 prosenttia
Indonesian nikkelimalmin vientikiellon tammikuisen voimaantulon jälkeen. Hinta
on noussut alle 14 000 Yhdysvaltain dollarin tonnihinnasta tämänhetkiselle, yli
18 000 Yhdysvaltain dollarin tonnihinnan tasolle. Nikkelin viime vuosien
ylitarjonnan odotetaan nyt kääntyvän vajeeksi mahdollisesti jopa kuluvan vuoden
aikana, mikä selittää viimeaikaista hintakehitystä ja antaa mahdollisuuden
hintojen nousuun edelleen myös jatkossa. Edellyttäen, että Indonesian
malminvientikielto pysyy voimassa, nikkelin hinnan voidaan olettaa jatkossa
heijastavan myös tuotannon rajakustannusten nousua läpi koko
nikkelintuotantosektorin sekä sitä, että uusia nikkelikaivoshankkeita ei
juurikaan ole perustettu korvaamaan vanhoista kaivoksista vähenevää tuotantoa.
Toiminnalliset näkymät
Talvivaaran toiminnalliset näkymät riippuvat suuresti parhaillaan neuvoteltavien
sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitusratkaisujen onnistumisesta,
ajoituksesta ja laajuudesta. Jos Yhtiön rahoitusasema sallii, toiminnassa on
etusijalla vanhojen kasojen 2 ja 3 purun aloittaminen niin pian kuin
mahdollista, mielellään vuoden 2014 toisen vuosineljänneksen aikana. Näiden
kasojen siirtäminen sekundäärikasalle mahdollistaa tähän mennessä huonosti
liuenneen malmin uudelleenliuotuksen käynnistämisen. Näissä kahdessa kasassa on
merkittävä määrä vielä liukenematonta nikkeliä, mikä parantaa tulevien
kuukausien tuotantoa ennen kun uudesta malmista tehdyt kasat voivat alkaa
tuottaa metalleja tuotantoon. Yhtiö suunnittelee käynnistävänsä louhinnan
uudelleen heinäkuussa sillä varauksella, että riittävä rahoitus on tuolloin
varmistunut. Talvivaara uskoo, että toiminnalliset edellytykset tuotannon
ylösajon jatkamiselle ovat olemassa, etenkin kun viime kuukausien aikana on
tapahtunut merkittävää kehitystä bioliuotuksessa sekä myös louhinnassa ja
materiaalinkäsittelyssä ennen niiden keskeyttämistä marraskuussa. Myös
metallitehdas toimii tällä hetkellä luotettavasti.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on alustavasti suunniteltu
järjestettäväksi 12.6.2014, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2013.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNITASE
(Yrityssaneeraushakemukset jätetty 15.11.2013)
Tilintar- Tilintar
kastettu kastettu
EUR'000 31.12.13 31.12.12*
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 304 956 809 452
Biologiset hyödykkeet 6 641 9 125
Aineettomat hyödykkeet 6 582 7 014
Osuudet osakkuusyrityksissä 6 968 5 694
Laskennalliset verosaamiset - 52 588
Muut saamiset 8 412 2 940
Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 2
--------------------
333 560 886 816
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 261 451 297 761
Myyntisaamiset 10 389 32 174
Muut saamiset 12 047 7 980
Rahavarat 5 867 36 058
--------------------
289 754 373 973
--------------------
Varat yhteensä 623 314 1 260 788
--------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Ylikurssirahasto 8 086 8 086
Muut rahastot 764 603 539 559
Kertyneet voittovarat -925 854 -242 962
--------------------
-153 085 304 763
Määräysvallattomien omistajien osuus -134 378 1 989
--------------------
Oma pääoma yhteensä -287 463 306 752
Pitkäaikaiset velat
Lainat 30 592 506 028
Saadut ennakkomaksut 270 641 265 847
Muut velat 270 228
Varaukset 10 785 11 290
--------------------
312 288 783 393
Lyhytaikaiset velat
Lainat 524 011 93 793
Saadut ennakkomaksut 15 456 7 857
Ostovelat 37 426 25 578
Muut velat 19 066 27 179
Varaukset 2 531 16 238
--------------------
598 489 170 643
--------------------
Velat yhteensä 910 777 954 037
--------------------
Velat ja oma pääoma yhteensä 623 314 1 260 788
--------------------
* Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien
osuus on oikaistu kuten on kuvattu 2013 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 44.
KONSERNIN TULOSLASKELMA
(Yrityssaneeraushakemukset jätetty
15.11.2013)
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilintar-
tamaton tamaton kastettu kastettu
EUR'000 10-12/2013 10-12/ 2012* 1-12/2013 1-12/2012*
--------------------------------------------------
Liikevaihto 12 603 25 694 77 572 142 948
Liiketoiminnan muut tuotot 481 65 1 864 4 061
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 12 329 -6 425 53 651 50 264
Arvonalentumistappiot vaihto-
omaisuudesta -93 685 - -93 685 -
Materiaalit ja palvelut -21 541 -20 057 -95 593 -117 848
Henkilöstökulut -7 742 -7 470 -30 879 -28 132
Poistot -13 193 -15 424 -53 197 -53 698
Arvonalentumistappiot
aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä -499 300 - -499 300 -
Liiketoiminnan muut kulut -18 680 -33 390 -62 234 -81 183
--------------------------------------------------
Liiketappio -628 728 -57 007 -701 801 -83 588
Rahoitustuotot 496 31 901 811
Rahoituskulut -22 992 -13 794 -57 143 -46 515
--------------------------------------------------
Rahoituskulut (netto) -22 496 -13 763 -56 242 -45 704
Tappio ennen veroja -651 224 -70 770 -758 043 -129 292
Tuloverot -80 541 11 380 -54 434 25 381
--------------------------------------------------
Tilikauden tappio -731 765 -59 390 -812 477 -103 910
--------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -611 048 -49 241 -680 920 -90 056
Määräysvallattomille
omistajille -120 717 -10 149 -131 557 -13 854
--------------------------------------------------
-731 765 -59 390 -812 477 -103 910
--------------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen tulos
(€/osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu -0,43 -0,19 -0,48 -0,35
* Tilikauden tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille sekä emoyrityksen omistajille kuuluva
osakekohtainen tulos on oikaistu kuten on kuvattu 2013 konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 44.
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
(Yrityssaneeraushakemukset jätetty 15.11.2013)
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilintar-
tamaton tamaton kastettu kastettu
EUR'000 10-12/2013 10-12/ 2012* 1-12/2013 1-12/2012*
-------------------------------------------------
Tilikauden tappio -731 765 -59 390 -812 477 -103 910
-------------------------------------------------
Laaja tulos -731 765 -59 390 -812 477 -103 910
-------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -611 048 -49 241 -680 920 -90 056
Määräysvallattomille
omistajille -120 717 -10 149 -131 557 -13 854
-------------------------------------------------
Laaja tulos -731 765 -59 390 -812 477 -103 910
-------------------------------------------------
* Tilikauden tappion ja laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille sekä emoyrityksen omistajille kuuluva
osakekohtainen tulos on oikaistu kuten on kuvattu 2013 konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 44.
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
(Yrityssaneeraushakemukset jätetty 15.11.2013)
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssi-rahasto
D. Suojaus-rahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet tappiot
H. Yht.
I. Määräys-vallatto-mien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä
EUR'000 A B C D E F G H I J
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.12 -151 322
80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 306 847 15 733 580
Kauden tulos -90 -13 -103
- - - - - - 056 -90 056 854 910
---------------------------------------------------------
Laaja tulos 2012* -90 -13 -103
- - - - - - 056 -90 056 854 910
Liiketoimet
omistajien kanssa
Osakeoptiot 4
- -278 - - 5 197 - - 4 920 - 920
81
Osakeanti - - - - 81 482 - - 81 482 - 482
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 - - - - - -251 - -251 - -251
Perpetuaali -1
pääomalaina - - - - - 2 354 777 577 110 687
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 94 - 94 - 94
Henkilöstön osakeoptio-
ohjelma
- työsuorituksen arvo 1
- - - - - 1 151 - 1 151 - 151
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen -1 88
omistajille yhteensä - -278 - - 86 679 3 348 777 87 973 110 082
Liiketoimet omistajien -1 88
kanssa yhteensä - -278 - - 86 679 3 348 777 87 973 110 082
---------------------------------------------------------
31.12.12* -242 306
80 - 8 086 - 490 749 48 810 962 304 763 1 989 752
---------------------------------------------------------
1.1.13 -242 306
80 - 8 086 - 490 749 48 810 962 304 763 1 989 752
Kauden tulos -680 -680 -131 -812
- - - - - - 920 920 557 477
---------------------------------------------------------
Laaja tulos 2013 -680 -680 -131 -812
- - - - - - 920 920 557 477
Liiketoimet omistajien
kanssa
250
Merkintäetuoikeusanti - - - - 250 827 - - 250 827 - 827
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, -2
erääntyy 2013 - - - - - -2 369 - -2 369 - 369
Perpetuaali -1 -30
pääomalaina - - - - - -23 276 971 -25 247 -4 811 058
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - -93 - -93 - -93
Henkilöstön osakeoptio
ohjelma
- työsuorituksen arvo - - - - - -44 - -44 - -44
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen -1 218
omistajille yhteensä - - - - 250 827 -25 782 971 223 074 -4 811 263
Liiketoimet omistajien -1 218
kanssa yhteensä - - - - 250 827 -25 782 971 223 074 -4 811 263
---------------------------------------------------------
31.12.13 -925 -153 -134 -287
80 - 8 086 - 741 576 23 028 854 085 378 463
---------------------------------------------------------
* Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien
osuus on oikaistu kuten on kuvattu 2013 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 44.
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilintar-
tamaton tamaton kastettu kastettu
EUR'000 10-12/2013 10-12/2012 1-12/2013 1-12/2012
----------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tappio -731 765 -59 390 -812 477 103 910
Oikaisut
Verot 80 541 -11 380 54 434 -25 381
Poistot 13 193 15 424 53 197 53 698
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset 499 300 - 499 300 -
Vaihto-omaisuuden arvonalentumiset 93 685 - 93 685 -
Muut oikaisut 4 071 16 526 -16 175 -2814
Korkotuotot -496 -31 -901 -811
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvarojen
käyvän arvon muutokset - 11 - -5
Korkokulut 22 992 13 794 57 143 46 515
----------------------------------------------
-18 479 -25 046 -71 793 -32 709
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden
saamisten vähennys (+) / lisäys (-
) -1 012 19 043 6 523 29 336
Vaihto-omaisuuden -57 325
vähennys(+)/lisäys (-) -11 062 4 166 -61 009
Ostovelkojen ja muiden velkojen
vähennys(-)/lisäys(+) 4 550 -12 440 -2 006 -37 832
----------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -7 524 10 769 -56 491 -65 832
----------------------------------------------
-26 003 -14 277 -128 284 -98 540
Maksetut korot ja muut -28 654
rahoitusmenot -7 488 -15 279 -26 025
Saadut korkotuotot ja muut 554
rahoitustuotot 211 78 346
Maksetut verot -5 - -17 -
----------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta -33 285 -29 478 -153 980 -126 640
Investointien rahavirrat
Osakkuusyritysten hankinta -258 -93 -1 274 -5 066
Aineellisten -97 171
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -7 379 -29 531 -60 051
Biologisten hyödykkeiden hankinta - -55 -262 -55
Aineettomien hyödykkeiden hankinta - -12 -221 -225
Aineellisten 18
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - - -
Biologisten hyödykkeiden myynti 1 015 207 1 194 308
----------------------------------------------
Investointien nettorahavirrat -6 622 -29 484 -60 615 -102 191
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut
transaktiomenoilla vähennettynä - - 247 390 81 108
Toteutuneista osakeoptioista 4 920
saadut maksut - - -
Lähipiirin nettosijoitus -
Talvivaaran osakkeisiin - - -186
Korollisten lainojen nostot - - - 130 000
Saadut ennakkomaksut - 9 731 19 488 32 080
Vaihtovelkakirjalainan -8 168
takaisinosto - - -
Korollisten lainojen -15 070
takaisinmaksut -690 -2 017 -82 288
----------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat -690 7 714 184 404 224 871
Rahavarojen nettolisäys/vähennys(- -3 961
) -40 597 -51 248 -30 191
Rahavarat kauden alussa 46 463 87 306 36 058 40 019
----------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 5 867 36 058 5 867 36 058
----------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä katsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti
Tässä esitetty osavuosi-informaatio on laadittu soveltaen samaa laskentaperustaa
ja samoja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kuin konsernin tilinpäätös
tilikaudelta 1.1.-31.12.2012 ottaen huomioon yrityssaneerausmenettely, joka
käynnistyi yhtiön osalta 29.11.2013 ja Talvivaara Sotkamon osalta 17.12.2013.
Yrityssaneerausmenettelystä säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa.
Yrityssaneerausmenettelyä ja sen vaikutusta vuoden 2013 tilinpäätöksen
laatimiseen selostetaan tarkemmin tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 1.
Kuten muualla tässä tulosjulkistuksessa sekä 29.4.2014 julkistettavaksi
hyväksytyn tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 sen osiossa
Toiminnan jatkuvuus kuvataan, tilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan
jatkuvuuteen huolimatta yhtiön haasteellisesta rahoitustilanteesta, koska
hallitus, johto ja selvittäjä eivät tilinpäätöksen hyväksymisajankohtana
harkitse yhtiön tai Talvivaara Sotkamon asettamista selvitystilaan.
Lisäksi käynnissä oleva saneerausmenettely sekä selvittäjän ja käräjäoikeuden
roolit on otettu huomioon sekä konsernin että emoyrityksen taloudellista
informaatiota tuotettaessa tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
1 sen kohdassa Laatimisperusta kuvatulla tavalla.
Tätä katsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2013 tilintarkastetun
konsernitilinpäätöksen kanssa, joka on hyväksytty julkistettavaksi 29.4.2014.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Kesken- Maa-alueet Muut
ja eräiset ja aineelliset
EUR'000 laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht.
-----------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo 1.1.13 376 741 114 378 281 208 229 479 1 001 807
Lisäykset 539 49 457 8 - 50 004
Vähennykset - -2 652 - - -2 652
Siirrot 29 802 -56 030 13 562 12 666 -
-----------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.12.13 407 082 105 153 294 778 242 145 1 049 159
-----------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.13 96 675 - 44 918 50 761 192 354
Tilikauden poistot 31 112 - 12 784 8 655 52 550
Arvonalentumistappiot 165 634 67 305 147 767 118 594 499 300
-----------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
31.12.13 293 421 67 305 205 469 178 010 744 204
-----------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.13 280 066 114 378 236 290 178 718 809 452
-----------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12.13 113 661 37 848 89 309 64 135 304 955
-----------------------------------------------------
Johto katsoo, että nikkelin markkinahinnan alentuminen, tuotantoon ja
vesienhallintaan liittyvät haasteet, yhtiön heikentynyt maksuvalmius sekä yhtiön
ja Talvivaara Sotkamon hakeutuminen yrityssaneeraukseen 15.11.2013 olivat
viitteitä arvon alentumisesta, ja Sotkamossa sijaitseviin Talvivaaran kaivokseen
liittyviin omaisuuseriin kohdistuvan arvonalentumistestin perusteella kirjattiin
vuoden 2013 lopulla 499 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen. Tämän
johdosta aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvo alennettiin
vastamaan niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää 305 miljoonaa euroa.
Arvonalentumistappioista ja käytetyistä harkintaan perustuvista ratkaisuista
kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen 2013 liitetiedoissa 6 ja 9.
3. Myyntisaamiset
EUR'000 31.12.13 31.12.12
------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 9 977 25 254
Sinkkisulfidi 375 6 912
Kuparisulfidi 37 8
------------------
Myyntisaamiset yhteensä 10 389 32 174
------------------
4. Vaihto-omaisuus
EUR'000 31.12.13 31.12.12
------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 24 800 21 077
Keskeneräiset tuotteet 234 193 272 775
Valmiit tuotteet 2 457 3 909
------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 261 451 297 761
------------------
Vuoden 2013 lopulla päätettiin, ettei sekundäärikasojen vanhempia osia enää
lioteta aktiivisesti ja ne irrotetaan liuosnesteen kierrätyksestä
lähitulevaisuudessa. Tällöin todettiin, ettei kasojen näihin osiin jääviä
metalleja enää ole mahdollista ottaa talteen ja että aktiivisen liuotuksen
kohteena oleviin kasoihin sisältyvään metalliin ja tästä johtuen ennakoituun
talteenottoon liittyvät arvioidut suhteutetut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot kasvaisivat. Kun otetaan huomioon metallien arvioidut hinnat
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, todettiin edelleen, että aktiivisen
liotuksen kohteena olevan vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo oli pienempi
kuin sen valmiiksi saattamisesta johtuvat menot. Tämän vuoksi yhtiö on alentanut
keskeneräisten tuotteiden kirjanpitoarvoa 93,7 miljoonalla eurolla.
Keskeneräisten tuotteiden kirjanpitoarvo 31.12.2013 vähennyskirjauksen jälkeen
oli 234 miljoonaa euroa, joka vastaa sen nettorealisointiarvoa.
Vaihto-omaisuuden hankintamenoa kirjattiin vuonna 2013 kuluksi 0,9 miljoonaa
euroa (2012: 0,1 miljoonaa euroa). Lisäksi aiemmin 30.9.2013, Talvivaara oli
vähentänyt keskeneräisten tuotteiden kirjanpitoarvoa 3,6 miljoonalla eurolla.
Lisätietoa vaihto-omaisuuden alaskirjauksista esitetään vuoden 2013
tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6 ja 17.
5. Lainat ja pääomalainat
EUR'000
Pitkäaikaiset 31.12.13 31.12.12
------------------
Pääomalainat - 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina - 51 600
Luottolimiitti - 69 451
Vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2017 - 108 683
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 - 225 875
Rahoitusleasingvelat 17 000 30 748
Muut lainat 13 593 18 266
------------------
30 592 506 028
------------------
Lyhytaikaiset
Pääomalainat 1 405 -
Perpetuaali pääomalaina 35 106 -
Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 855 6 430
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 - 75 805
Rahoitusleasingvelat 7 032 11 558
Luottolimiitti 70 000 -
Joukkovelkakirjalaina, erääntyy 2017 110 000 -
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 242 613 -
------------------
524 011 93 793
------------------
Lainat yhteensä 554 603 599 821
------------------
Kaikki yllä olevassa taulukossa esitetyt lainat ja pääomalainat
rahoitusleasingvelkoja lukuun ottamatta ovat saneerausvelkoja, joita
mahdollisesti järjestellään osana saneerausohjelmaa. Vakuudellisia lainoja,
jotka koostuvat luottolimiitistä ja investointi- ja käyttöpääomalainasta,
voidaan järjestellä vain jos ja siltä osin kuin niistä annetut vakuudet eivät
kata niiden nimellisarvoa. Rahoitusleasingvelat ovat saneerausvelkoja vain siltä
osin kuin maksamattomat leasingmaksut olivat erääntyneet yhtiön ja Talvivaara
Sotkamon hakiessa yrityssaneerausta. Tällaisten erääntyneiden leasingmaksujen
määrä oli noin 1,15 miljoonaa euroa. Kaikki saneerausvelkojen määrät saattavat
muuttua tilinpäätöksessä esitetyistä, ja niiden lopullinen määrä varmistuu
vasta, kun mahdolliset saneerausohjelmat on hyväksytty.
Suurin osa konsernin pitkäaikaisista lainoista on luokiteltu lyhytaikaisiksi
johtuen kovenanttien rikkomisesta tai lainan eräännyttävästä tapahtumasta, jotka
aiheutuivat yhtiön ja Talvivaara Sotkamon hakeutumisesta yrityssaneeraukseen.
Koska saneerausohjelmaa, joka odotetaan laadittavan ja hyväksyttävän osana
käynnissä olevaa saneerausmenettelyä, ei kuitenkaan ole vielä laadittu, näistä
veloista takaisin maksettaviin määriin ja erääntymisaikoihin liittyy
epävarmuutta. Lisäksi, kovenanttien rikkomisesta tai lainan eräännyttävästä
tapahtumasta johtuen lainat on määritetty niiden nimellisarvoonsa ja niihin
liittyvät aktivoidut transaktiomenot on myös kirjattu kuluksi. Tarkempia tietoja
esitetään vuoden 2013 tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5
ja 23.
6. Ennakkomaksut
EUR'000 31.12.13 31.12.12
------------------
Pitkäaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 216 713 219 385
Ennakkomaksu uraanituotteesta 53 928 46 462
------------------
270 641 265 847
------------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 15 456 7 790
Muut ennakkomaksut - 67
------------------
15 456 7 857
------------------
Yhteensä 286 097 273 704
------------------
7. Varaukset Kipsisakka- Ympäristön
altaan vuoto- Vesitaseen kunnos- Kaivos
EUR'000 vahinko hallinta taminen maksu Yht.
-----------------------------------------------------------
31.12.11 - - 5 925 110 6 035
-----------------------------------------------------------
Kulu-
/tuottokirjaukset
tuloslaskelmaan:
Varausten lisäys 12 156 9 082 216 44 21 497
Diskonttauksen
purkautuminen - - -5 - -5
-----------------------------------------------------------
31.12.12 12 156 9 082 6 136 155 27 528
-----------------------------------------------------------
Kulu-
/tuottokirjaukset
tuloslaskelmaan:
Varausten lisäys - 3 965 694 7 4 666
Käyttämättömän
varauksen
peruuttaminen -579 - - - -579
Diskonttauksen
purkautuminen - - 19 - 19
Käytetty vuoden
aikana -7 802 -10 516 - - -18 318
-----------------------------------------------------------
31.12.13 3 775 2 531 6 849 162 13 316
-----------------------------------------------------------
Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset osuudet
ovat seuraavat:
31.12.13 31.12.12
----------------------------------
Pitkäaikainen
Kipsisakka-altaan vuoto 3 775 5 000
Ympäristön
kunnostaminen 6 849 6 136
Kaivosmaksu 161 154
----------------------------------
10 785 11 290
Lyhytaikainen
Kipsisakka-altaan vuoto - 7 156
Vesitaseen hallinta 2 531 9 082
----------------------------------
2 531 16 238
----------------------------------
Yhteensä 13 316 27 528
----------------------------------
8. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden
lukumäärä
----------------
31.12.12 272 309 640
Merkintäetuoikeusanti 1 633 857 840
----------------
31.12.13 1 906 167 480
----------------
9. Ehdolliset velat ja sitoumukset
EUR'000
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat
seuraavat:
31.12.13 31.12.12
--------------------------
Yhden vuoden kuluessa 1 812 1 910
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden
kuluessa 552 1 036
Yli 5 vuoden kuluttua 29 47
--------------------------
2 393 2 993
--------------------------
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 31.12.2013 yhteensä 1,2 miljoonan euron (2012: 15,1 miljoonan
euron) edestä sitoumuksia, jotka liittyivät pääasiassa Talvivaaran kaivoksen
valmiiksi saamiseen, ympäristön turvallisuuden parantamiseen sekä
tuotantokapasiteetin laajentamiseen ja luotettavuuteen. Sitoumukset koskevat
uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Konsernilla oli 31.12.2013 yhteensä 1,2 miljoonan euron (2012: 15,1 miljoonan
euron) edestä sitoumuksia, jotka liittyivät pääasiassa Talvivaaran kaivoksen
valmiiksi saamiseen, ympäristön turvallisuuden parantamiseen sekä
tuotantokapasiteetin laajentamiseen ja luotettavuuteen. Sitoumukset koskevat
uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
10. Laskennalliset verosaamiset
Talvivaaran aiempiin tilinpäätöksiin ja sen osavuositilinpäätöksiin 30.9.2013
saakka on sisältynyt konsernitaseeseen merkitty käyttämättömiin verotuksellisiin
tappioihin liittyvä laskennallinen verosaaminen. Yhtiö tarkasteli 31.12.2013
verotuksellisista tappioista taseeseen merkittyjä laskennallisia verosaamisia
niiden hyödynnettävyyden arvioimiseksi. Yksityiskohtaisen tarkastelun
perusteella johto on päätynyt siihen, että kaivosprojektin aiemmasta
tappiollisuudesta, tuotannon ylösajossa tapahtuneista viiveistä sekä
lisärahoituksen saamiseen ja käynnissä olevaan saneerausmenettelyyn liittyvistä
epävarmuustekijöistä johtuen laskennallisia verosaamisia on kirjattu tilikauden
2013 tuloslaskelman kautta pois taseesta 75,5 miljoonaa euroa, jolloin yhtiön
taseeseen ei jää lainkaan laskennallisia veroja. Tarkemmin asiasta kerrotaan
vuoden 2013 tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen 2013 liitetiedoissa 6 ja 26.
Talvivaaran Kaivososakeythiö Oyj
Konsernin tunnusluvut 1.10-31.12. 1.10-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2013 2012 2013 2012
------------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 12 603 25 694 77 572 142 948
EUR
Liiketappio '000 -628 728 -57 007 -701 801 -83 588
Liiketappioprosentti -4988,7 % -221,9 % -904,7 % -58,5 %
EUR
Tappio ennen veroja '000 -651 224 -70 770 -758 043 -129 292
EUR
Kauden tappio '000 -731 765 -59 390 -812 447 -103 910
Oman pääoman tuotto -779,2 % -17,7 % -8424,0 % -33,0 %
Omavaraisuusaste -46,1 % 24,3 % -46,1 % 24,3 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 548 736 563 763 548 736 563 763
Velkaantumisaste -190,9 % 183,8 % -190,9 % 183,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto -113,2 % -4,9 % -128,7 % -6,7 %
EUR
Investoinnit '000 7 379 29 598 60 535 97 451
Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 304 956 809 452 304 956 809 452
EUR
Lainat '000 554 603 599 821 554 603 599 821
EUR
Rahavarat '000 5 867 36 058 5 867 36 058
Osakekohtaiset tunnusluvut
1.10-31.12. 1.10-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2013 2012 2013 2012
----------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos(4) EUR -0,43 -0,19 -0,48 -0,35
Oma
pääoma/osake(4) EUR -0,19 1,15 -0,19 1,15
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi1 EUR 0,07 1,35 0,12 2,50
GBP 0,06 1,09 0,10 2,02
Alin kurssi1 EUR 0,03 1,03 0,03 1,03
GBP 0,03 0,83 0,03 0,83
Ylin kurssi1 EUR 0,11 1,99 1,34 4,43
GBP 0,09 1,61 1,14 3,59
Kurssi kauden
lopussa2 EUR 0,08 1,25 0,08 1,25
GBP 0,07 1,02 0,07 1,02
Muutos kauden
aikana -19,7 % -32,8 % -93,2 % -48,8 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-
arvo kauden
lopussa3 EUR '000 159 759 341 597 159 759 341 597
GBP '000 133 622 278 777 133 622 278 777
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 488 298 23 737 776 597 103 218
Osakkeiden osuus
painotetusta
keskiarvosta 34,1 % 8,9 % 54,2 % 38,7 %
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin
pörssissä
Keskikurssi EUR 0,07 1,31 0,11 2,31
Alin kurssi EUR 0,03 1,08 0,03 1,08
Ylin kurssi EUR 0,11 2,00 1,39 4,35
Kurssi kauden
lopussa EUR 0,08 1,24 0,08 1,24
Muutos kauden
aikana -26,8 % -34,5 % -93,9 % -50,2 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo
kauden lopussa EUR '000 145 059 338 209 145 059 338 209
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 1 833 128 62 472 3 086 423 209 565
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 128,0 % 23,4 % 215,6 % 78,5 %
Osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 1 431 677 258 266 846 084 1 431 677 258 266 846 084
Laimennettu
osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 1 530 295 193 265 742 084 1 530 295 193 265 742 084
Osakkeiden
lukumäärä
kauden lopussa 1 906 167 480 272 309 640 1 906 167 480 272 309 640
(1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(4)) Oikaistu kuten kuvattu vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 44.
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut
1.10-31.12. 1.10-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2013 2012 2013 2012
------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 4 204 5 982 23 274 23 080
Henkilöstön
keskimääräinen
lukumäärä 558 584 603 547
Henkilöstön lukumäärä
kauden lopussa 549 588 549 588
Muut tunnusluvut
1.10-31.12. 1.10-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2013 2012 2013 2012
------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 16 289 000 5 958 837 16 289 000 5 958 837
Osakkeiden määrä, joka voidaan
merkitä
liikkeelle laskettuja optioita
vastaan 16 289 000 5 958 837 16 289 000 5 958 837
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen optioiden nojalla
voidaan saada 0,8 % 2,1 % 0,8 % 2,1 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden tappio
----------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma
kauden lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
----------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
----------------------------------------
Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden tappio + Rahoituskulut
----------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma
kauden lopussa)/2 + (lainat kauden
alussa + Lainat kauden lopussa)/2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Osakekohtainen tulos kauden tappiosta
----------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Oma pääoma/osake omasta pääomasta
----------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa
----------------------------------------
Osakekohtainen tulos
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa osakekurssi kauden lopussa
[HUG#1781327]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Attachments
